Aikaa on liian vähän ja tekemistä liian paljon. Monelle meistä varsin tyypillinen ongelma. Kuitenkin on ihmisiä, jotka kykenevät tekemään useampaa asiaa samanaikaisesti ja vieläpä erinomaisesti! Kenties voisimme ottaa heiltä hieman oppia aikatauluttamiseen ja asioiden järjestämiseen. Perehdyimme kyseiseen ongelmaan haastattelemalla huippu-urheilijoita, jotka ovat onnistuneet sovittamaan ammattimaisen urheilun opintoihin.

Tim Väyrynen on jalkapallon Suomen mestari, Veikkausliigan maalikuningas ja maajoukkuepelaaja. Nykyään hän pelaa ammatikseen jalkapalloa Albaniassa, ja siinä sivussa opiskelee Aallon kauppakorkeakoulussa. Väyrynen on kiertänyt maailmaa pallon perässä ja pelannut muun muassa Saksassa Borussia Dortmundin organisaatiossa sekä Hollannissa Roda JC:n paidassa. 

Tim vastaa Zoom-puheluumme kotoaan Tiranasta, Albanian pääkaupungista. Rennon ja iloisen oloisen jalkapallotähden mukaan Albania on vaikuttanut maana mielenkiintoiselta ja jalkapallokulttuuri Balkanin niemimaalla on todella hienoa.

Väyrynen kertoo, ettei opiskelun ja huippu-urheilun yhdistäminen ollut hänelle alusta asti selvää. Kipinä kauppatieteitä kohtaan kuitenkin syttyi avoimessa yliopistossa käydyn rahoituksen kurssin myötä. Kun korona sulki jalkapallosarjat ja muun yhteiskunnan keväällä 2020, Väyrynen huomasi mahdollisuuden tutustua mielenkiintoisiin opintoihin. Koronakevät avasi ovia Väyryselle. Aalto-yliopiston ovet aukenivat erityisten saavutusten haun kautta. Kyseessä on uusi väylä hakea opiskelemaan. Siinä sisäänpääsyyn vaaditaan muita huomattavasti parempaa menestystä joltain elämän alueelta, kuten urheilussa, musiikissa tai yrittäjyydessä.

Usein kuulee puhuttavan sisäisen motivaation suuresta merkityksestä. Väyrysen kanssa keskustellessa ei usko sisäisen motivaation merkitykseen ainakaan vähentynyt. Hän kertoo tärkeimmän tekijän urheilussa menestymisessä olevan halu kehittyä. Väyrysen mukaan tärkein tekijä opiskeluissakin on halu oppia uutta. Tämä halu vei myös Väyrysen kauppakorkeakouluun. Kauppakorkeakoulusta mielenkiintoisen tekee se, että siellä oppii ymmärtämään taloutta ja yhteiskuntaa. Maalintekijän mukaan sellaisten asioiden tekeminen, mistä todella nauttii vaikuttaa positiivisesti ihmisen hyvinvointiin. Oli se sitten kauppatieteiden opiskelu taikka jalkapallon pelaaminen. Ja hyvinvoiva ihminen saavuttaa yleensä myös haluamiaan tuloksia paremmin. 

Jalkapallouraltaan Väyrynen nostaa ikimuistoisia hetkiä kysyttäessä ensimmäisen ottelunsa Suomen maajoukkueen paidassa, Suomen mestaruuden voittamisen ja maalikuninkuuden ratkaisseen maalin tekemisen. Hienoja hetkiä ja mieleenpainuvia muistoja on kuitenkin kertynyt uralta niin paljon, ettei rajaus vain muutamaan uran huippukohtaan ole helppoa. Väyrysen mukaan onnistumisen tunteet vaikuttavat koko kehossa ja niistä saadut tuntemukset ovatkin yksi syy urheilulle. Pelkästään onnistumisen tunteet eivät kuitenkaan ole ainut asia, mitä jalkapallo on Väyryselle antanut. Hyödyllisimmäksi opiksi kentän ulkopuolelle hän sanoo kyvyn tehdä yhteistyötä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Jalkapallojoukkueessa kohtaa ihmisiä monesta eri kulttuurista ja kopissa saattaa kuulla useita eri kieliä. Lisäksi kilpailu on kovaa myös joukkueen sisällä. Tästä huolimatta kaikki tekevät täysillä töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. 

Vinkiksi ajanhallinnan kanssa tuskaileville Väyrynen sanoo keskittymisen. Asioita voi tehdä useita tunteja ajatus harhaillen ja puhelinta räpläillen tai sen sijaan hieman vähemmän aikaa käyttäen, mutta keskittyen. Väyrynen alleviivaa haastattelun aikana useaan otteeseen keskittymisen merkitystä. Itse hän kertoo oppineensa jalkapallosta asenteen maksimaalisesta keskittymisestä. Hän joko tekee asiat keskittyen tai ei tee niitä ollenkaan ja käyttää ajan johonkin muuhun. Jalkapallossa tämä on kuulemma varsin yksinkertaista, sillä laji vaatii jatkuvaa havainnoimista. Väyrynen kehottaa kaikkia menemään sitä kohti, mikä haluaa olla, sillä työskennellessä sellaisten asioiden parissa, joista todella pitää, ei myöskään väsy yhtä helposti. Hänen mukaansa myös omien arvojen huomioon ottaminen on tärkeää.  

Tavoitteidensa saavuttamisessa kaikkein oleellisinta ei ole, kuka käyttää eniten aikaa ja näkee eniten vaivaa, vaikka toki tälläkin on merkitystä. Merkityksellisempää sen sijaan on se, että käyttää aikansa tehokkaasti. Jos haastattelun perusteella pitäisi antaa yksi vinkki opiskelijoille, se olisi ehdottomasti se, että keskity siihen mitä teet. Kun opiskelet, laita puhelin pois ja epäoleelliset välilehdet kiinni. Toki tehokkuus ei ole mikään taikatemppu, vaan tehokkaasta työskentelystä huolimatta on joskus turvauduttava priorisointiin ja jätettävä tietyt asiat taka-alalle. 

Väyrysen lisäksi pääsimme esittämään kysymyksiä aiheeseen liittyen Lotta Kemppiselle, Suomen nopeimmalle naiselle. Kemppinen on hallitseva 100 metrin juoksun Suomen mestari, 60 metrin Suomen ennätyksen haltija ja 200 metrin hopeamitalisti. Tämän lisäksi nuori nainen on neljännen vuoden opiskelija Helsingin yliopistossa elintarviketieteiden linjalla. Esitimme kysymykset sprintterille sähköpostitse.

1. Oliko sinulle alusta asti selvää, että haluat ryhtyä opiskelemaan jo urasi aikana?

Tämä oli minulle selvää jo alusta asti. Opiskelut antavat sopivaa vastapainoa urheilulle, kunhan ne vain suunnittelee ja ajoittaa hyvin. On mukava irrottaa ajatuksensa välillä urheilusta ja kehittää itseään myös muilla tavoin. Lisäksi itselleni on tärkeää, että urheilu-uran jälkeen on jo olemassa toinen uramahdollisuus, jotta ei putoa tyhjän päälle urheilu-uran päättyessä. 

2.  Miten huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen on mahdollista?

 Hyvällä aikatauluttamisella. Opiskelut kannattaa ensimmäisestä vuodesta lähtien suunnitella hyvin ja miettiä, missä tahdissa ja millä kuormituksella kursseja kannattaa valita. Esimerkiksi itse olen yrittänyt valita syksyisin aina hieman enemmän kursseja, koska silloin opiskelun ja peruskuntokauden yhdistäminen on helpompaa kuin kilpailukaudella. Keväällä esim. hallikausi ja leiritykset ovat haastavampia sovittaa opiskelujen lomaan. Urheilu ja opiskelu ovat kuitenkin hyvin erilaisia rasitteita, joten sopivassa määrin ne vain tukevat toisiaan.

3.   Kolme vinkkiä ajanhallintaan niille, jotka kokevat, etteivät ehdi opintojen ohessa tehdä muuta?

–    Aikatauluttaminen: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tentit ja muut palautettavat tehtävät yms. kannattaa laittaa ajoissa kalenteriin, jotta niiden tekeminen ei ajoitu samalle viikolle. Kun tekemisen saa jaettua laajemmalle ajanjaksolle, niin päiviin ilmestyy sopivasti aikaa myös muulle tekemiselle.

–     Lepohetket/päivät: Niin opiskelussa kuin urheilussa pitää antaa itselleen aikaa palautua. Viikkoon kannattaa suunnitella sopivat hetket tai lepopäivät, jolloin ei tarvitse lainkaan miettiä opiskeluja. Sopivasti levänneenä muina päivinä pakolliset opiskelukuviot tulee hoidettua tehokkaammin.

–     Erilaisiin opiskelutekniikoihin tutustuminen: Kannattaa etsiä itselleen sopivat opiskelutekniikat. Kun huomaa, miten itse oppii parhaiten, niin aikaa ei tule niin helposti hukattua asioihin, jotka eivät kunnolla tue omaa oppimista.

4.  Koetko, että urheilu auttaa myös opiskeluja ja myöhempää ammatillista uraa ajatellen? 

Ehdottomasti! Urheilu on opettanut jo nuoresta iästä tietynlaista ajanhallintaa ja vastuun ottamista. Lisäksi urheilussa tutustuu uusiin ihmisiin ja saa yllättäviäkin kontakteja myös urheilun ulkopuolista uraa ajatellen. Urheilu myös opettaa paineensietoa ja esiintymiskykyjä, joista on hyötyä niin opiskeluissa kuin myöhemmin omalla uralla. Myös tavoitteellisuus näkyy niin urheilussa kuin opiskeluissa, ja omien tavoitteiden eteen oppii tekemään töitä.

5.  Onko huippu-urheilijoiden keskuudessa kouluttautuminen tai sen suunnittelu yleistä?

En osaa tähän kaikkien puolesta vastata, koska huippu-urheilussa on mukana paljon erilaisia ihmisiä, mutta moni omista tutuistani kyllä joko kouluttautuu tai pyrkii aktiivisesti kouluttautumaan urheilun ohella. Opiskelu on kuitenkin verraten helppoa yhdistää urheilun kanssa, koska tekemisiään saa, ainakin yliopistossa, melko vapaasti aikatauluttaa. Työelämässä tällainen joustavuus on usein hankalampaa. Toki varmasti myös lajivalinta vaikuttaa asiaan paljon.

6. Koetko, että kouluttautuminen on tärkeää?

Koen sen erittäin tärkeäksi. Aina on hyvä haastaa itseään, eikä ikinä ole ns. valmis. Kouluttautumalla on myös mahdollista myöhemmässä työelämässä todistaa oma osaamisensa sekä avartaa omaa maailmankuvaansa eri ammattilaisten johdattamana. 

7.  Mitkä asiat motivoivat sinua? 

Urheilussa omien rajojen löytäminen, opiskelussa itsensä haastaminen. Ei urheilussa tai opiskelussa tule varmaan ikinä olemaan sellaista päivää, jolloin kokisin, että kaikki on nyt opittu/saavutettu. Aina tuloskunnon mentyä eteenpäin, nousee kysymys: Mitä voin tehdä seuraavalla kerralla vielä paremmin? Aina kun opiskelussa oppii uutta, niin nousee ajatus: Mitä enemmän opin, sitä enemmän ymmärrän, kuinka paljon en vielä ymmärrä.

Kuten edellä on käynyt ilmi, on jopa huippu-urheilun ja opintojen yhteensovittaminen mahdollista, kun hallitsee hyvin ajankäytön. Hyvästä aikataulutuksesta kertoo sekin, että mestaruuksien voittamisen ja opintojen ohella näillä urheilijoilla oli hetki aikaa myös Hälläpyörän toimittajakaksikolle. Toivottavasti Kemppisen ja Väyrysen esimerkit innoittavat lukijoitakin sovittamaan tilaa myös urheilulle omassa kalenterissaan. Urheilua ei missään nimessä tule nähdä pelkkänä aikasyöppönä, vaan se voi päinvastoin toimia myös opintojen tukena. Ja ainakin se pitää mielen virkeänä ja jalat vetreänä. Ihan Kemppisen juoksuaikoihin tai Väyrysen saavutuksiin vihreällä veralla ei tarvitse päästä, mutta oman arjen ja hyvinvoinnin ilona olisi jokaisen toivottavaa liikkua. 

Tim Väyrynen

Ammattilaisjalkapalloilija (KF Tirana) – 12 peliä Suomen miesten A-maajoukkueessa – Useita otteluita nuorisomaajoukkueissa – 2013 Veikkausliigan maalikuninkuus, paras pelaaja -palkinto – Suomen mestari 2020 – Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun 1. vsk opiskelija

Lotta Kemppinen

Pikajuoksija (HIFK-friidrott) – Suomen ennätys 60 metrillä (7.16) – Suomen mestari 100 metrillä 2019 – 2020 Hallimestaruus 60 metrillä – 2020 ja 2021 EM-hopeaa 60 metrillä – Elintarviketieteiden 4 vsk. opiskelija Helsingin yliopistossa

Toimittajat: Janne Peltokorpi ja Eero Reijonen