Älykellot, Oura-sormukset ja superfood-trendit ovat erottamaton osa  nykypäivän hyvinvointikulttuuria. Omaa terveyttä mitataan ja arvotetaan  sen mukaan, montako kiloa on pudonnut detox-kuurin jälkeen ja kuinka  kaunis yöunista valmistunut käyrä on. Otimme selvää, mitä kaikkea tähän mystiseen wellness-kulttuuriin kuuluu. 

Wellness on käsitteenä muodostunut vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Vaikka jo  Antiikin Roomassa harrastettiin aikoinaan kauneusleikkauksia aina rasvaimuista alkaen, on nykypäivän lääketieteen toimivuus ja uusi teknologia mahdollistanut aivan uudenlaisen  suhtautumisen omaan hyvinvointiin. Siinä missä ennen korostettiin puhtaasti terveyttä ja  kauneutta, on nykypäivän terveystrendit täynnä kokonaisvaltaisen terveyden,  

”Sun pitää hankkii PT 

Älysormus sormeen killumaan Sykevyöhön vermeet 

Et alkaa bisnes luistamaan” ANTTI TUISKU: BISNES

mindfulnessin ja itsebrändäyksen kaltaisia  käsitteitä. 

Miia Grénman on tutkinut väitöskirjassaan¹ wellness-kulttuuria, jonka hän itse määrittelee pyrkimyksenä esimerkiksi onnellisuuden ja  elämän syvällisempien merkitysten tavoitteluun.  Väitöskirjassaan Grénman tuo esiin kolme  keskeistä wellness-kulttuuriin liittyvää väittämää,  jotka samalla kuvaavat osuvasti myös nykypäivän käsitystä hyvinvoinnista. Ensinnäkin  hyvinvoinnin tavoittelulla ei enää haeta pelkästään nautintoa, vaan ensisijaisesti merkitystä elämään. Lisäksi omasta hyvinvoinnista on tullut keino tuoda esiin ”optimaalinen minä”.  Lopuksi hyvinvointiin liittyvästä tasapainosta on tullut myös tärkeä statusarvo. 

MERKITYSTÄ ETSIMÄSSÄ 

Ihmisten käsitys urheilusta ja  hyvinvoinnista on muuttunut viimeisen  vuosikymmenen aikana, ja wellness kulttuuri on ollut osasyy tähän. Urheilun  osalta tulos- ja suorituskeskeisen  tarkastelun ohella on alettu  painottamaan henkilökohtaisia  kokemuksia ja kokonaisvaltaista  hyvinvointia. Jos perinteinen käsitys  esimerkiksi juoksemisesta on ollut oman kunnon kehittäminen ja suoritusten  parantaminen, antaa wellness tarkasteluun uusia näkökulmia: Mikä on juoksemisen  merkitys minulle? Minkälainen olo minulla on juoksulenkin jälkeen? Wellness-kulttuuriin  kuuluu läheisesti se, että pyritään muuttamaan omaa toimintaa kohti ”terveellistä elämää”  luomalla terveydestä ja hyvinvoinnista merkityksellistä juuri itselle. Itsensä rääkkäämisen  sijaan urheiluun liitetään esimerkiksi meditaatio tai mindfulness. Kuten Grénman  väitöskirjassaan esittää, tämän kaiken pyrkimyksenä on täydellisen fyysisen kunnon  sijasta hyvinvointiin liittyvä tasapaino ja onnellisuus.  

TERVEYDESTÄ MILJOONABISNES 

Jos terveys sitten tarkoittaa nykypäivänä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja onnellisuutta, luo se myös uudenlaisen tarpeen mitata oman kehonsa toimintaa ja terveyttä. Uusi ja kehittyvä teknologia mahdollistaa sen, että omaa terveyttään pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti ja esimerkiksi älykellot mittaavat sykettä ja stressitasoa ympäri vuorokauden.

Myös ihmisen unesta on tehty brändi siinä missä mistä tahansa muustakin. Wellness-kulttuurin luoma terveysihanne mahdollistaa  miljoonabisneksen, jonka toimintaa ei käytännössä rajoita mikään. Teknisten laitteiden ja  applikaatioiden ohella ihmiset etsivät terveyttä ja hyvinvointia lähes mistä tahansa: oli  kyseessä sitten meditaatioleiri toisella puolella maailmaa tai kehon ”puhdistamiseen”  tarkoitettu mehukuuri. Hyvinvointi on siis rahaa. 

KUKA TAHANSA VOI OLLA BRÄNDI 

Toisaalta wellness-kulttuuriin kuuluu olennaisesti myös  tavoitteellinen toiminta itsensä kehittämiseen kohti  ”optimaalista” terveyttä ja tasapainoa. Tämän myötä  hyvinvoinnista on kehittynyt myös statusarvo, joka tuo  mukanaan niin sosiaalista hyväksyttävyyttä kuin  seuraajia sosiaaliseen mediaan. Terveen, hyvinvoivan  ja tasapainoisen elämän esimerkkiä halutaan jakaa  myös muille ja luoda siitä itseään määrittävä, ulkoinen  status. 

”Sun hauis on sun bisnes Sun pohkeet on sun bisnes Sun sixpack on sun bisnes Sun perse on sun bisnes” ANTTI TUISKU: BISNES

Wellness-kulttuuri elää sosiaalisen median vaikuttajista. Terveystuotteita mainostetaan  vaikuttajien välityksellä, jotka sisällyttävät mainostetut tuotteet omiin postauksiinsa. Esimerkiksi detox-kuurien suosio perustuu hyvin pitkälti sosiaalisen median vaikuttajien  postauksiin, joissa monesti kauneusleikkauksien kautta saatu ulkonäkö laitetaan erilaisten  terveyskuurien piikkiin. Tämän lisäksi monet luovat itsestään ja omasta kehostaan oman brändin.

Seuraajat pyrkivät tavoittelemaan markkinoitua elämäntyyliä, ja tämän myötä  kuka tahansa vaikuttaja voi alkaa markkinoimaan esimerkiksi erilaisia hyvinvointi- ja  urheiluohjelmia. Omalla hyvinvoinnilla ja ulkonäöllä voi siis olla suuri markkina-arvo, jonka  pohjalle voi perustaa oman wellness-brändin. 

TIE HYVINVOINTIIN 

 

Mitä lukija voi sitten oppia wellness-kulttuurista? Wellness voi tuoda terveyttä ja hyvinvointia omaan elämään, mutta itseisarvona sitä ei kannata ottaa. Instagram tähtien valmennukset tai mielen hyvinvointiin tähtäävät koulutukset voivat auttaa selviämään arjessa ja löytämään innostuksen aktiiviseen ja urheilulliseen elämään. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on kuitenkin vain henkilöistä, jotka ovat luoneet ympärilleen tietoisen statuksen ja brändin. Hyvinvointi ja urheilu ei ole sama asia kuin kauniit kuvat sosiaalisessa  mediassa. Toisaalta myöskään pelkät urheilukellot tai superfoodit eivät takaa kenenkään  terveyttä. Wellness-ilmiöstä kannattaa ottaa kaikki irti, mutta pienellä varauksella. Oma terveys on tärkeämpää kuin viikoittain vaihtuvien trendien seuraaminen.

¹ Miia Grénman: In quest of the optimal self: wellness consumption and lifestyle – a superficial marketing fad or a  powerful means for transforming and branding oneself? – Turun yliopisto 2019 

Toimittaja: Noora Tamminen