Retki muinaiseen Hämeeseen

Unohtakaa Antiikin Kreikka: ympäri Suomea, ja Hämettä, on mahdollista vierailla upeilla muinaismuistokohteilla.

Hämeen alueella on ollut yhtäjaksoista asutusta aina kivikaudelta lähtien. Suomessa kivikauden määritellään alkaneen viimeisen jääkauden jälkeen eli noin 8850 eaa. Menneisyydestä on jäänyt monia jälkiä, joista osaa suojelee muinaismuistolaki. Lain suojelemia kohteita on kivikaudesta aina huomattavasti lähempään historiaan, kuten toisen maailmansodan aikaan. Tässä jutussa esittelen muutaman vanhemman kohteen Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueelta.

Reuharinniemen lapinrauniot

Reuharinniemen lapinrauniot ovat kaksi matalaa kiviröykkiötä, jotka sijaitsevat upealla paikalla Näsijärven rannalla Tampereen Lentävänniemessä. Lapinrauniot on nimetty lappilaisten eli saamelaisten mukaan, jotka nykytiedon valossa ovat asuttaneet Tampereen seutua, myös ”Tampere”-nimen ajatellaan olevan saamelaista alkuperää.

Reuharinniemen lapinraunioita on tutkittu pitkään ja ensimmäisiä merkintöjä paikasta löytyy jo 1700-luvulta. Viimeisimmät kaivaukset on tehty 1990-luvulla. Näissä kaivauksissa suurempi kahdesta kiviröykkiöistä on kaivettu ja entistetty. Suurempi röykkiö on kooltaan n. 7×7 metriä ja tutkimusten perusteella se ajoittuu myöhäiselle rautakaudelle n. vuosiin 708-883 jaa. ja on kahden tai kolmen ihmisen hauta. Alueen muiden löytöjen perusteella lapinraunioiden lähistöllä on sijainnut myös varhaisempi pyyntileirityyppinen asuinpaikka, joka ajoittaa kivikauden loppuun tai pronssikauden alkuun.

Lapinrauniolle pääsee Tampereen keskustasta esimerkiksi bussilla numero 12. Lentävänniemen Venepuistosta kohteelle kulkee noin 300 metrin metsäpolku. Joidenkin lähteiden mukaan maasto on paikoittain vaikeakulkuista, mutta oman kokemuksen mukaan kyseessä on normaali, paikoittain kallioinen metsäpolku, josta selviytyy hyvin lenkkareilla kuin varvassaandaleillakin.

Päivääniemen kalmisto

Päivääniemen rautakautinen kalmisto sijaitsee Lempäälässä Pirkanmaan maakunnassa. Suomen alueella tunnetuista kalmistoista Päivääniemen kalmisto on yksi suurimmista koostuen noin 130 röykkiöstä tai vastaavasta maansekaisesta kivilatomuksesta. Useissa näistä röykkiöistä on keskellään näkyvä, suuri kivi, jota kutsutaan myös silmäkiveksi.

Päivääniemen kalmisto on ollut käytössä pitkään, noin vuosina 300-1000 jaa. Runsaimmat löydöt sijoittuvat vuosiin 600-800 jaa. ja pitävät sisällään esimerkiksi keihäänkärkiä, koruja ja hevosiin liittyvää välineistöä. Osa röykkiöistä on tutkimusten perusteella hautoja ja osa mahdollisia uhriröykkiöitä, joista on löytynyt esimerkiksi eläinten jäänteitä. 

Kalmistosta on olemassa säilyneitä kirjallisia lähteitä jo 1700-luvun lopusta, mutta ensimmäiset kaivaukset on suoritettu vasta 1800-luvun lopussa. Kaikkiaan röykkiöistä on tutkittu kokonaan tai osaksi ainoastaan 16 kappaletta.

Päivääniemen kalmisto on helposti saavutettavissa autolla tai bussilla Lempäälä-Vesilahti tien varressa. Kohteen vieressä sijaitsee parkkipaikka, josta löytyy opastekyltti ja lisätietoja kohteesta. Osa alueesta on nykyään aidattua laidunta, jota kesäisin hoitavat lampaat.

Retulan saari

Entisen Tyrvännön, nykyisen Hattulan alueen Retulansaari on Vanajaveden suurin saari, joka sisältää yhteinäisen, valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisema-alueen. Saarella sijaitsee nykypäivänä Alikartanon, Ylikartanon ja Laurilan tilojen tiivis asutusrykelmä ja vanhojen karttojen perusteella kyläkeskus on muodostunut jo 1600-luvulla.

Retulansaaren alueelta löytyy satoja maansekaisia kumpareita, joista suurimman osan ajatellaan olevan rautakautisia röykkiöitä. Saarelta löytyy lisäksi uhrikiviä, mahdollinen polttokenttäkalmisto ja mahdollisia rakennusjäännöksiä.

Retulansaarelle on helppo päästä autolla, mutta valitettavasti suurin osa kohteista sijaitsee nykyisissä aitauksissa, joista osassa asustaa maisemaa hoitavia lehmiä. Koko saarialue on yksityisomistuksessa.

Kirkkovalkaman miekanhientokivi

Kirkkovalkaman miekanhiontakivi sijaitsee Tyrvännössä, nykyisessä Hattulan kunnassa Kanta-Hämeessä. Miekanhiontakiviä tunnetaan Suomesta vain muutamia. Ne ovat kiviä, joista löytyy miekan jälkeä muistuttava ura ja ne on ajoitettu rautakaudelle.

Nimestään huolimatta kivet eivät kuitenkaan ole olleet miekanhiontakäytössä, vaan niiden tarkoitus on jossain määrin mysteeri. Kivien arvellaan liittyvän uskontoperinteeseen ja rituaaleihin. Runsaampia määriä miekanhiontakiviä löytyy Ruotsin puolelta, Etelä-Ruotsista ja Gotlannista.

Kirkkovalkaman miekanhiontakivi on helppo saavuttaa autolla. Se sijaitsee maantie 3061:n kaarteessa, pienen metsikön keskellä Vanajaveden rannalla. Lähistöllä sijaitsee myös toinen, valtakunnallisesti merkittäväksi muinaismuistoksi merkitty Anttilan rautakautinen miekanhiontakivi.

–

Muinaismuistoista löydät lisätietoja esimerkiksi vuonna 2001 Museoviraston julkaisemasta Maiseman muisti-teoksesta, jonka vastaava toimittaja on Paula Purhonen. Osittain 20 vuotta vanha julkaisu alkaa jo olla vanhentunut ja tuoreempia tietoja löytyy esimerkiksi sivulta muinaismuistot.info. Sivustolta löytyy kartta muinaismuistolain suojelemista kohteista. Kartassa on tähdellä merkittynä valtakunnallisesti merkittävät kohteet, joista muinaismuistoretkeily on helppoa aloittaa.

Anna Jarske-Fransas