Sinun rohkeudellesi on tilaa täällä – Hälläpyörä Forssassa

Haastattelu: Roope Kauhanen, Eero Taipale

Teksti: Roope Kauhanen

Kuvat: Roope Kauhanen

Hälläpyörän vuoden ensimmäisessä numerossa 1/2021 aloitettu hämäläinen vaikuttaja -juttusarja saa jälleen jatkoa. Tavoitteena on siis haastatella aakkosjärjestyksessä kaikki rakkaan osakuntamme kanta-alueen kunnan- ja kaupunginjohtajat. Keväällä aloitimme Akaasta ja nyt aakkosjärjestyksessä seuraavana vuorossa oli Forssa. Siispä Hälläpyörän toimitus teki harmaana lokakuun lopun maanantaina juttukeikan Forssaan. Jutun otsikkona on Forssan kaupungin tuore slogan vuodelta 2020. Lähdimme selvittämään, onko sloganille katetta.

Forssahan on aivan Kanta-Hämeen maakunnan länsiosassa sijaitseva reilun 16 000 asukkaan kaupunki, jonka naapurikunnat ovat Jokioinen, Tammela, Humppila ja Urjala. Kaupunki sai alkunsa vuonna 1847 tehtailija Axel Wilhelm Wahrenin perustettua kerhräämön Loimijoen varrelle. Pian Loimijoen varrella nousi myös lankavärjäämö, kutomo ja kankaanpainolaitos. Merkittävä ja vireä teollisuuskaupunki oli syntynyt. 

Sittemmin tekstiilitehtaat saivat rinnalleen muita teollisuuden aloja, kuten rakennus- ja elintarviketeollisuutta. Tekstiiliteollisuus on tänä päivänä muisto vain, mutta rakennus- ja elintarviketeollisuutta on yhä. Esimerkiksi Saint-Gobain valmistaa Forssan tehtaallaan lasivillaa, Parma betonielementtejä ja HK:lla on Forssassa teurastamo ja lihanleikkaamo. Paikkakunnan työpaikkaomavaraisuus on poikkeuksellisen korkea – noin 130 prosenttia – eli samaa luokkaa kuin Helsingissä. Perinteisesti korkea työttömyys on muuttunut työvoimapulaksi. 

Takavuosista väestö on vähentynyt muutamalla tuhannella asukkaalla, mutta muuttotappio on ollut kuitenkin perin maltillista. Eivätkä liikenneyhteydetkään aivan huonot ole: kaupunki sijaitsee Poriin johtavan Valtatie 2:n ja Turusta Hämeenlinnaan johtavan valtatie 10:n risteyskohdassa. Kaiken kukkuraksi Eduskunnassa istuu yksi forssalainen kansanedustajakin: Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Ei siis voi olla kysymys mistään tuppukylästä. Vai voiko sittenkin? Sitä lähdimme selvittämään.

Kanta-Hämeen kunnat kartalla

Väkiluku	16 616 (67. suurin)
Pinta-ala	253,26 km2
Suurin puolue	SDP
Perustamisvuosi	1923
Kunnallisvero	20,50 %

Taustatietoa Forssasta

Kaupungintalolle

Olemme sopineet tapaamisen Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemen kanssa klo 12:00:ksi. Ajamme renkaat ulvoen punatiilisen kaupungintalon pihaan, sillä päällystystyömaa kakkostiellä hidasti toimittajien matkaa pääkallopaikalle. Astumme sisään 70-lukua henkivään suureen aulatilaan ja ilmoitamme vahtimestarille saapuneemme tapaamaan kaupunginjohtajaa. Meidät opastetaan odottamaan kaupunginjohtajan työhuoneen ulkopuolelle. Ryhdymme kuumeisesti pimputtamaan ovisummeria, sillä pelkäämme olevamme myöhässä. Huoli osoittautuu hetken kuluttua turhaksi havaitessamme kaupunginjohtajan saapuvan paikalle. 

Siirrymme neuvottelupöydän ääreen ja aloitamme haastatteluun. Jälkikäteen tajusimme olleemme niin jännittyneitä, ettemme muistaneet edes esitellä itseämme. Onneksi tämä lehti lähtee Forssaankin, niin kaupunginjohtaja voi tarkistaa haastattelijoiden nimet jutun alusta 😊 Alkukankeuden jälkeen käy ilmi, että pöydän toisella puolella istuu hyvin rento ja vapaamuotoinen henkilö. Mennäänpä siis asiaan eli itse haastatteluun.

Kuka olet?

Olen Kesäniemen Jari ja olen työskennellyt Forssan kaupunginjohtajana maaliskuusta 2017 lukien. Sitä ennen olin ollut yhteensä 16 vuotta kunnanjohtajana. Lisäksi olen toiminut myös sosiaali- ja hallintojohtajana. Olen valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Luin pitkänä sivuaineena sosiaalityötä, jonka ansiosta sain pätevyyden toimia myös sosiaalityöntekijänä. Niitä töitä en ole päivääkään tehnyt, mutta pätevyys kuitenkin mahdollisti sosiaalijohtajana toimimisen. Lisäksi kävin nuorempana kauppaoppilaitoksen valmistuen julkishallinnon yo-merkonomiksi.

Perustiedot

Nimi: Jari Kesäniemi

Mistä kotoisin? Kotoisin Somerolta, käynyt koulua Turussa ja opiskellut Tampereella

Perheeseen kuuluu opettajana työskentelevä vaimo, lukion kakkosella oleva poika, Turussa opettajaksi opiskeleva tytär sekä ruotsalaistanskalainen pihakoira Alpo

Millainen työura edelsi tätä pestiä?

Olen ollut töissä niin kunnilla, valtiolla, järjestöissä, säätiöissä kuin yksityiselläkin sektorilla. Olin muun muassa aikanaan hetken töissä Tukholman suurlähetystössä. Eräällä tavalla olen suvun musta lammas, sillä muut sukulaiset ovat yrittäjiä. Toisaalta tällainen tausta auttaa tehdessäni töitä yrittäjien kanssa – ymmärrän rahan hankkimisen tuskan.

Olemme ammattijohtajia, joten vaihtuvuus on hyvä asia. Monet vanhan polven kunnanjohtajista saattoivat työskennellä 30 vuotta samassa kunnassa. Mielestäni optimaalinen on 5–8 vuoden ura tietyn kunnan johtajana. Sen jälkeen kehitystä ei enää tapahdu, eikä pysty enää olemaan samalla tavalla innovatiivinen.

”Mielestäni optimaalinen on 5–8 vuoden ura tietyn kunnan johtajana. Sen jälkeen kehitystä ei enää tapahdu, eikä pysty enää olemaan samalla tavalla innovatiivinen.”

Millainen on tavanomainen reitti kunnan- tai kaupunginjohtajaksi? Millaisia edellytyksiä työssä pärjäämiselle on?

Edellytyksenä on soveltuva korkeakoulututkinto. Naapurikunnassa on hallintotieteilijä, Humppilassa kunnanjohtajana oli ennen teologisesta valmistunut pastori, Ypäjällä on nyt konetekniikan diplomi-insinööri, ennen siellä oli Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistunut komentajakapteeni evp.

Kunnassa kaikki perustuu tekstien, etenkin esityslistatekstien, tuottamiseen. Kirjoitustaito on siis hyvin keskeinen. Juristin koulutus on siinä mielessä hyvä, että se auttaa hallintokielen ymmärtämisessä. 

Entä kielitaito?

Matkoilla ja kansainvälisessä yhteistyössä muutoinkin tarvitsee englantia. Kekkonenkin sanoi, että kielet ovat suurinta pääomaa, mitä suomalaisella voi olla. Katsokaa vaikka karttaa! Toisaalta suomeakin on ihmisille puhuttava kohderyhmän mukaan, selkokielellä ja kansanomaisia kielikuvia sekä rautalankavertauksia hyväksi käyttäen. Asiasta on säädetty kuntalaissakin.

Miten työ Forssan kaupunginjohtaja eroaa aiemmista työpaikoista?

Forssa on väkiluvultaan huomattavasti isompi kuin aiemmat työpaikkani Aura ja Koski TL. Lisäksi täällä on selkeä konsernirakenne, joka tuottaa omat haasteensa. Omistajapolitiikassa ja -ohjauksessa onnistuttava, sillä koko konsernin velat lasketaan kunnan taloutta arvioitaessa. 

Miten sote-uudistus toteutuessaan vaikuttaa Forssaan ja meneekö sinulta paljon työaikaa soteen liittyviin asioihin?

Uudet hyvinvointialueet eivät aloita vielä vuoden 2023 alussa, kuten on väitetty. Esimerkiksi ICT-järjestelmien yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset ovat tässä esteenä. Ei lukuisia järjestelmiä saada pelaamaan yhteen tällä aikataululla. Tuskaa tulee. Koko uudistuksen suurin ongelma asuu yksityiskohdissa.

Forssassa sote merkitsee sitä, että rahoituksesta 2/3 häviää. Kaupungille jää sivistykseen, tulevaisuuteen, elinkeinopolitiikkaan, kulttuuriin ja nuoriin liittyvät asiat sekä tekninen toimi. Joku onkin leikkisästi sanonut, että kunnanvaltuustosta tulee yksi iso sivistyslautakunta.

Työaikaa sote-uudistukseen sekä soteen liittyviin asioihin menee yllättävän paljon. Esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalahanke lisää ensi vuoden talousarvion valmisteluun käytettävää aikaa. Yllättävän paljon aikaa menee myös erilaisissa hyvinvointikuntayhtymän seminaareissa.

Millainen on tavanomainen työviikkosi?

Kaikki viikot ovat täysin erilaisia, eikä tämä (haastatteluhetken) viikko ole aivan tavallinen. Maanantait alkavat aamulla johtoryhmän kokouksella, jossa käydään asiat läpi henkilökunnan kanssa läpi. Lähimpiä yhteistyökumppaneitani ovat toimialajohtajat sekä kaupunginlakimies. Iltapäivällä klo 15 käydään (valtuustoryhmien) puheenjohtajiston kanssa kaupunginhallituksessa käsiteltävät asiat läpi. 

Maanantai-iltaisin kokoontuu joko kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto. Tänään kokoontuvat poikkeuksellisesti molemmat. Maanantaisin on joko kunnanvaltuuston tai kunnanhallituksen kokous. Tänään on poikkeuksellisesti molemmat kokoukset. Kaupunginhallitus kokoontuu aina klo 17 ja kaupunginvaltuusto klo 19.

Viikolla on lautakuntien ja konserniyhtiöiden kokouksia siten, että keskimäärin kolmena iltana on joku kokous. Etenkin näin loppuvuodesta lähes joka viikonloppu on jonkin yhdistyksen, järjestön tai seuran juhlatilaisuus. Yrittäjät kutsuvat joulujuhliin ja pikkujouluihinsa. Nytkin on kutsuja pöytä täynnä. Tällaista edustamistakin siis on.  Lisäksi sidosryhmätyö paikkakunnan yrittäjien sekä Forssan seutukunnan kanssa työllistää. Esimerkiksi tulevana keskiviikkona lähdemme seutukunnan kanssa Ahvenanmaalle seminaarimatkalle, jolla mietitään seutukunnan yhteisiä asioita ja tavoitteita.

Puhelimeen ja sähköpostiin saa vastailla aamusta iltaan. Ilahduttavaa on ollut huomata, että kuntalaiset ottavat paljon suoraankin yhteyttä. Pyrin pitämään toimistoni oven aina auki. Kunta on kuitenkin palveluorganisaatio, joka on olemassa kuntalaisia varten. Kuntalaisten pitäisi olla kuninkaana kunnanjohtajan pöydällä. Olenkin järjestänyt esimerkiksi kuntalaiskävelyjä eri kohderyhmille, joilla on päässyt keskustelemaan suoraan kuntalaisten kanssa asioista.

Kuinka paljon tulee negatiivista palautetta? 

Tuleehan sitä jonkin verran – Forssa-lehden lyhyiden kirjoitusten vilkaiseminen riittää toteamaan asian. Toisaalta ilman kritiikkiä ei ole kehitystä. Kokonaisuus ratkaisee. Toisaalta joskus kadulla kulkiessa tulee jopa positiivista palautetta kuntalaisilta. Monesti kuntalaisten huolenaiheet ovat oikeinkin perusteltuja, mutta rahaa ei vain ole. Kiristäminen ja sopeuttaminen on jatkuvaa. Rahoitus ei kasva, mutta tämäkin hallitus on entisestään lisännyt kuntien lakisääteisiä tehtäviä. 

Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen merkitsee meille säästötoimia, sillä saimme lisärahoitusta ainoastaan 69 € / oppilas. Jokainen tajuaa, ettei se lähellekään riitä. Poliitikot puhuvat omille kannattajilleen ja poliittisin perustein on helppo tehdä kaikenlaisia avauksia. Samat henkilöt leikkaavat kunnilta Arkadianmäellä, mutta vaativat lisärahoitusta omassa kunnassaan.

Kunnan- ja kaupunginjohtajien pallit ovat monesti aika tuulisia. Kuinka paljon Forssassa on ollut poliittista ristipainetta?

Tuulinen palli tämäkin on ollut. Diplomaatin taitoja, pelisilmää sekä kykyä sovitteluun pitää. Neuvotellen, sovitellen ja kompromisseja rakentaen päästään eteenpäin.

Tulevaisuudennäkymät kuntasektorilla ovat sumuiset ja aika paljon negatiivista viestiä on tullut tässäkin jutussa. Miksi kuitenkin kuntauralle kannattaa tähdätä? Mikä siinä motivoi? 

Ei tämä mitään negatiivista ole ollut (nauraen). Tässä on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti ihmisten arkeen, tavata ihmisiä päästä vaikuttamaan ja tehdä hyvää. Kuntia arvostetaan ja minäkin käyn säännöllisesti Helsingissä kuultavana. Kuntien- ja kansainvälinen yhteistyö on aktiivista. Ennen kaikkea on todettava, että tätä työtä tehdään ihmisten kanssa.

Onko työsi kuormittavaa?

Totta kai, kaikki työt kuormittavat. Tämä on kuitenkin elämäntapa – hieman kuten yrittäjyyskin. Töissä ollaan koko ajan, mutta toisaalta lomat ovat pitkät – yhteensä kahdeksan viikkoa täydellä palkalla. On tässä ehdottomasti puolensa! 

Tässä työssä on läsnä eräänlainen jatkuvuuden puute. Valtakunnanpolitiikka on lyhytjänteistä: neljän vuoden välein valitaan uudet päättäjät, jotka ryhtyvät säätämään lakeja, jotka monesti toimeenpannaan kunnissa. Usein ryhdytään uudistamaan, kun edellisistä muutoksistakaan ei ole vielä toivuttu. Soteakin on tullut tehtyä jo 15 vuotta, eikä se taida vieläkään loppua.

Mikä on ratkaisu politiikan lyhytjänteisyydelle?

Pitäisi miettiä, mikä on se tulevaisuuden kunta. Vuoden 2023 jälkeen kuntien valtionosuudet lasketaan pääosin nuorempien ikäryhmien määrän mukaan. Suomessa on kuitenkin muistaakseni 103 kuntaa, joihin ei synny luokallistakaan lapsia. Mikä on näiden kuntien tulevaisuus, kun valtionosuudet on sidottu lapsilukuun? Tuloksena syntynee kuntaliitoksia.

Forssa on ollut muuttotappiokunta. Korona-aikana on puhuttu paljon aluekehityksen suunnan kääntymisestä. Ehkä kaupungistuminen ei olekaan luonnonvoima. Mitä ajattelet tästä?

Kyseessä on puhdas klisee. Paluumuutto maalle -jutut ovat saaneet paljon palstatilaa. Maailman megatrendi on se, että ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Virrat suuntautuvat kaupunkeihin. On selvää, että saadaan hyviä vastauksia kysyttäessä gallupeissa muuttaisitko maalle. Todellisuus voi olla toinen.

NOSTO: ”Kyseessä on puhdas klisee. Paluumuutto maalle -jutut ovat saaneet paljon palstatilaa. Maailman megatrendi on se, että ihmiset muuttavat kaupunkeihin.

Millaisia erityispiirteitä Forssalla on?

Meidän työpaikkaomavaraisuutemme on 130 %:a, mikä on samaa tasoa muiden Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Historiallisesti tämä on ollut teollisuuspainotteinen paikkakunta. Vielä tänäkin päivänä joka viidennellä forssalaisella ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tämä johtaa ylisukupolvisiin sosiaalisiin ongelmiin. 

Puhutaan hieman identiteetistä. Puheestasi kuuluu Turun murre. Pidätkö kuitenkin itseäsi hämäläisenä?

Olen ehkä jotain varsinaissuomalaisen ja hämäläisen välistä.

Tehdessäni taustatyötä ajattelin, että jo historiallisistakin syistä (SDP on perustettu Forssassa) kaupunginjohtajan on oltava demari. Olet kuitenkin sitoutumaton? Onko tästä ollut hyötyä?

Kyllä, sitoutumattomana pystyy tekemään joustavammin kompromisseja. Toisaalta puolueiden erot kuntatasolla eivät ehkä ole niin suuria. Esimerkiksi ulkoistuksia tapahtuu sitä enemmän, mitä vasemmistolaisempi kunta on kyseessä. Voitteko uskoa?

Sulkeeko pitkä ura kuntapuolella ovia tai leimaako se? Osataanko kunnissa kerrytettyä osaamista arvostaa?

Kyllä sitä osataan arvostaa, eikä se mielestäni sulje ovia. Tässä saa hyvin näkemystä henkilöstöhallinnosta, rahankäytöstä sekä tässä työssä saa kerrytettyä itselleen laajan kontaktiverkoston. Melkein koska vain pystyy järjestämään tapaamisen ministerin tai etujärjestön kanssa. 

Jutun kuluessa on maalailtu Forssasta kuvaa ihan hyvänä, mutta kuitenkin hiljalleen näivettyvänä, asuinpaikkana. Miksi kuitenkin vastavalmistuneen ammattilaisen pitäisi muuttaa Forssaan?

Meillä on matala veroprosentti (20,50 %). Lisäksi satsaamme vuotuisesti kuntalaista kohden 100 euroa keskimääräistä enemmän liikuntapaikkoihin. Meillä on esimerkiksi pari jäähallia, pari frisbeegolfrataa sekä mahdollisuus harrastaa ammuntaa ja golfia. Palvelutkin ovat hyvät; pari elokuvateatteriakin on. Tonttien hinnat ovat aivan toiset kuin pääkaupunkiseudulla. 

Forssa sijaitsee aika lailla keskellä kolmiota, jonka kärjet ovat Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Kaiken lisäksi meillä on paha työvoimapula: työpaikkoja on pilvin pienin. Tästä syystä maakunnalla on edusnainen Brysselissä ajamassa maakunnan asioita ja lisäksi olemme suunnitelleet työvoiman kohdennettua hakua Kaukoidästä. Kuntapuolella on vapautumassa äärettömän mielenkiintoisia työtehtäviä, eläköitymisvauhti on kova.

Kerrotko vielä loppuun jonkun muiston opiskeluajoilta.

”Päätimme kuitenkin ostaa ja nauttia hieman punaviiniä. Ryhdyimme sitten keksimään toinen toisillemme erilaisia peiteprofiileja.”

Olin tilastotieteen peruskurssilla Tampereella 1990-luvun alussa. Kurssilla piti tehdä tutkimus, jossa on haastateltava vähintään 30 henkilöä. Meitä oli neljän henkilön retkue, eikä tilastotiede oikein ollut meidän juttumme. Pohdimme ensin, että pitääkö lähteä tuonne kadulle haastattelemaan.

Päätimme kuitenkin ostaa ja nauttia hieman punaviiniä. Ryhdyimme sitten keksimään toinen toisillemme erilaisia peiteprofiileja. Milloin joku oli Maija ja milloin Lissu. Äkkiäkös siinä oli 30 vastausta täynnä. Tuli hyvät käppyrät ja palautteet opettajalta. Onneksi haastattelut olivat anonyymeja ja kurssi arvioitiin hyväksytty / hylätty -menetelmällä.

Kiitos haastattelusta, Jari Kesäniemi.

Kansalaisten pariin

Kaupungintalolta suuntasimme kohti Forssan Prismaa syödäksemme lounasta ja haastatellaksemme ihmisiä. Toimittajan vaikeudet kävivät kouriintuntuvasti ilmi yrittäessämme pysäyttää ohikäveleviä ihmisiä rakkaan osakuntalehtemme haastatteluun. Lopulta onnistuimme kuitenkin saavuttamaan huikean kolmen henkilön otannan, joista yksi oli haastatteluhetkellä pakettiautomaattia täyttävä postityöntekijä.

Nimi, ikä ja ammatti	Mitä mieltä olet Jari Kesäniemen suoriutumisesta kaupunginjohtajana?	Miksi pääkaupunkiseutulaisen pitäisi muuttaa Forssaan?
Pirkko, 69, eläkeläinen	Ihan hyvin, vaikka alkuun meni huonosti	Tämä nyt on vain kiva kaupunki. Olen viihtynyt oikein hyvin.
Sauli, 72, eläkeläinen	Eiköhän ihan hyvin.	Syitä ei ole.
Lari, 30, kuorma-autonkuljettaja	Ei ole mielipidettä asiasta	Ei mitään syytä. Täältä on kaikki lähtenyt.

Vastausten perusteella välittyy samanlainen kuva, kuin kaupunginjohtaja Kesäniemen puheista: kyllä Forssassa varmasti asiat ihan mallillaan ovat, mutta kehitys ajaa ihmisiä kaupunkeihin ja katugallupiimme vastanneen Larin sanoin: täältä on kaikki lähtenyt. Eihän se mikään mairittelevin lähtökohta uusien kaupunkilaisten houkuttelemisen kannalta ole.  Kehityksen suuntaa on huomattavasti helpompi muuttaa juhlapuheissa kuin käytännössä.