Vapau(tu)s oikeuksista?

Otamme modernissa yhteiskunnassa vapaudet itsestäänselvyyksinä, aivan kuten otamme ilmammekin, jota hengitämme. Ja huomaamme sen puutteen vasta, kun haukomme epätoivoisesti. Koronapassin myötä olemme saaneet huomata, etteivät monet vapauksiksimme uskoneet asiat olleetkaan vapauksia, vaan erivapauksia (privilegio), jotka vain täysin rokotettu voi saada. Normaali maailmantila ei ole se, että voin mennä ja tehdä mitä huvittaa ja milloin. Ne olivat kaikki erioikeuksia, joita suosiollinen hallitsijamme meille antaa tai ottaa pois. Ja koronan myötä olemme saaneet nähdä paljonkin otettavan meiltä pois. Uusimaa eristettiin, tällä hetkellä monet paikat ovat suljettu ihmisiltä, mm. baarit, ravintolat, vapaa-ajan tapahtumat sekä urheiluharrastukset. Eikä toivoa näy, sillä rokotteet eivät näytä estävän tilannetta:

Kiinassa on käytössä ns. sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä, jossa jokainen kansalainen saa tai menettää pisteitä eri teoistaan. Pisteet puolestaan ratkaisevat, saako henkilö esim. käydä ulkomailla matkoilla tai käyttää kotimaassa nopeita luotijunia. EU oli nopea tuomitsemaan konseptin, mutta kriittinen ääni on vaiennut koronapassin myötä, jonka Eurooppa ehkä toivoi jo jääneen historiaan…

Tilanne Euroopassa on edennyt jo pakkorokotusten asteelle, mutta Australiassa ollaan jo ehditty pitkälle. Mieltään rauhallisesti osoittavia äitejä pidätetään lastensa silmien edessä ja piikkilangoitetut sekä sähköaidotetut parakkileirit odottavat karanteeniin määrättyjä ihmisiä. Kaikkei parasta on, että karanteenileirille määrätyt henkilöt joutuvat maksamaan ylläpidostaan! Suomessa asiasta kertoi radio Novan haastattelussa 4.11.2021 Australiassa asuva Sini Ariell, muuten mediassa vallitsee liki täydellinen hiljaisuus.

Suomessa puolestaan sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi v. 2012 dokumentin “Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaan.” Sen sivulla 50 kappaleen 8.1.4 taulukossa 3 on määritelty “lieväksi pandemiaksi” tilanne, jossa 8 viikon aikana 11.480 ihmistä joutuu sairaalaan, ja 3 450 kuolee.

Tällä hetkellä, liki kaksi vuotta eli n. sata viikkoa “pandemian” alun jälkeen, meillä on ollut sairaalassa 209 258 ihmistä ja kuollut 1 442 henkeä. Verrataan lukua esimerkiksi influenssaan sairastuneita ja menehtyneitä, joita 2018 oli erityisen runsas määrä (THL:n arvion mukaan influenssa­kaudella 2017–2018 influenssan aiheuttama ylikuolleisuus olisi ollut noin 1 000 henkeä) —  vaikuttaisi siltä, ettei korona”pandemia” ole muuttanut Suomen kokonaiskuolleisuutta. Korona on syrjäyttänyt influenssan aivan tyysti. Eikä sikainfluenssakaan aiheuttanut vastaavia toimia.

Kysymys kuuluu: voidaanko näissä olosuhteissa sanoa, että olemme tosiasiallisesti pandemiassa? Ovatko koronan hoitoon käytetyt vapaudenriistot perusteltuja näillä luvuilla? Vaikuttaisi siltä, että vapaudet eivät ole loppujen lopuksi kovinkaan kalliita — ainakin kun hysteria iskee. Tämän tietää jopa pääministerimme Sanna Marin, joka sanoo blogitekstitssään “Raharikas lääketeollisuus” sikainfluenssan ajoilta mm. seuraavasti:

“Pelko ja uhka ovat aina olleet tehokkaita markkinointikeinoja ja näiden varjolla on helppo myydä kansalle kuin kansalle palanen turvallisuudentunnetta. Massahysterian saavutettua kipupisteensä ei järjelle tai tosiasioille enää ole sijaa julkisessa keskustelussa. Päätöksenteosta tulee kiihotetun kansanjoukon lepyttämisen airut. Sanaparsi ”mitä jos” onkin yksi tehokkaimmista holtittoman rahanmenon oikeuttavista taikasanoista. Esirippu laskee ja lääketeollisuus kumartaa katsomossa töllöttäville aivottomille lampaille.”

On kuitenkin eräs oikeus, jota ei koronatilanteen valossa (vielä) Suomessa rajoitettu. Ja tuo vapaus on sellainen, että sen kohdalla voitaneen puhua aidosta vapaudesta ja oikeudesta. SE ei kylläkään voi meillä hyvin, mutta onpahan sentään hengissä. Se on myös siitä erikoinen, ettei siitä voi puhua vapautena, vain ja ainoastaan oikeutena. Se on, tietenkin, aseenkanto-oikeus. Yhdysvalloissa, tuossa vapaan maailman mekassa ja majakassa, on pitkät perinteet tämän oikeiden kunnioittamisesta. Sikäläisen perustuslain toisessa lisäyksessä lukee vasrsin epäselkeästi, että

A well regulated Militia, being necessary to the security of a free State, the right of the people to keep and bear Arms, shall not be infringed.

Tämä on varsin hankala lisäys, sillä samasta dokumentista käytetään useassa osavaltiossa

 versiota, jossa sanotaan:

A well regulated Militia being necessary to the security of a free State, the right of the people to keep and bear Arms shall not be infringed.

Ero on pieni. Se ei ole edes pisteen arvoinen, se on pilkunviilausta. Mutta, ironisesti, tuon riidan tiimoilta on käyty monia taisteluita, niin oikeudessa kuin aseinkin! Ensimmäinen, pilkullisempi versio painottaa vakinaisen kansalliskaartin olemassaolon loukkaamattomuutta (ulkoisia uhkia vastaan?); toinen, pilkuttomampi taas painottaa yksilöiden aseenkanto-oikeuden loukkaamattomuutta (kenties juuri sitä sisäistä vihollista vastaan, josta Yhdysvallat oli vain vuosikymmen aiemmin taistellut itsensä vapaaksi).

Kiehtovinta on kuitenkin taustalla piilevä ajatus. Se on ymmärrettävissä’ ennen kaikkea USA:n syntyhistorian kautta. Maahan kävi sissisotaa Isoa-Britanniaa vastaan, ja vaikka Ison-Britannian sotilasmahti olikin paljon suurempaa, ei ollut mitään mahdollisuutta hallita Pohjois-Amerikkaa niin kauan kuin joka mökissä oli mies (ja nainen, ehkä lapsiakin) musketin kanssa valmiina ampumaan lähestyvä veronkerääjä. Ja jokaisen veronkerääjän varustaminen puolestaan punanuttuisella saattokaartilla tekisi miehityksestä kalliimpaa kuin siitä mahdollisesti saatavat voitot olisivat. 

Tätä itsenäisyyssodan opetusta vaalittiin sitten Yhdysvaltain perustajaisien miettiessä, kuinka tällainen siirtomaita alistava tilanne ei enää koskaan toistuisi. Ratkaisuna nähtiin kuuluisa periaate: kansalaisten ei pitäisi pelätä hallitustaan, vaan hallituksen tulisi pelätä kansalaisiaan. Tämä vapauden tae on sittemmin ollut Yhdysvaltain sisäpolitiikassa tärkeä periaate, joka on taannut jokaiselle kansalaiselle oikeuden omistaa liki mitä tahansa kuviteltavissa olevia aseita. Ja ne eivät vain kerää pölyä seinillä! Kuten toinen kuuluisa yhdysvaltalainen maksiimi kuuluu: vapauden puuta pitää aika ajoin ruokkia verellä!

Toki monien mielessä on tämän kautta herännyt mietintö, koskeeko tämä kaikkia asetyyppejä? Onko jokaisella oltava oikeus ydinaseeseen? Ajattelivatko perustajaisät lisäystä kirjoittaessaan mustaruutimuskettien lisäksi moderneja tuliaseita kuten M249-konekivääriä? Entä ajattelevatko kyseistä asiaa argumenttina käyttävät ihmiset, että jos hallituksella on tällaisia sarjatuliaseita käytössään, ei mustaruutimusketti enää ole mikään ratkaisu hallituksen tyranniaan?

Lisäksi on olemassa tärkeä kysymys oman itsensä puolustamisesta muilta, ei vain hallitukselta. Viimeksi tästä keskusteltiin USA:ssa, kun 17-vuotias Kyle Rittenhouse oli ampunut kolme aseistettua päällekarkaajaansa Kenoshan kaupungissa vallinneiden mellakoiden aikana, ja oikeus vapautti hänet syytteistä perustuen itsepuolustukseen. Koska koko tapaus on tallentunut nauhalle, voi jokainen leikkiä sometuomaria kotona ja päättää, oikeusmurha vaiko murhaoikeus. Suomenkin laki tuntee luvan puolustaa itseään, muttei asein. Rikoslain (19.12.1889/39) 4 luku (13.6.2003/515) 4 § (13.6.2003/515) sanoo hätävarjelusta seuraavaa:

“Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.”

Mielenkiintoisana seikkana Tšekin parlamentin alahuone hyväksyi kesäkuussa 2017 perustuslain muutoksen, joka  sallii laillisten aseiden käyttämisen kansallisen turvallisuuden ollessa uhattuna (esim. terrorismin takia). Myöhemmin kesällä 2021 annettiin vielä kansalaisille oikeus käyttää tarvittaessa ampuma-asetta henkensä suojelemiseksi. Muutos oli siksi tehtävä perustuslakiin, koska Euroopan komissio on rajoittanut aseiden omistusoikeutta mm. itsepuolustussyillä, mutta perustuslakiin kirjattuna tämä oikeus menee komission säädsöten edelle. Kuten Tšekin tuliaselaki (119/2002) sanoo 1 §, momentissa 1: 

“Oikeus hankkia, omistaa ja käyttää tuliaseita taataan tässä laissa määritellyissä puitteissa.”

On tärkeää huomata, että aseenkanto Tšekissä vaatii yhä lääkärintarkastusta, rikostaustan selvityksen sekä kokeen läpäisyä, joka koostuu teoria- ja ampumakokeesta. Mutta tärkeä ero Suomen aseenkantolakiin on, että perusteina aseen hankkimiselle ja omistamiselle kelpaa itsepuolustus, kuten aiemmat pykälät oikeuttavat. Suomessa pelkkä itsepuolustus ei ole peruste omistaa asetta. Kenties kommunismin ja natsiajan kauhut ovat yhtä vahvoina tšekkiläisten muistissa kuin Britannian siirtomaa-aika Yhdysvalloissa?

Usein aseenkantovapautta rajataan perustellen asiaa sillä, että vapaa aseenkanto-oikeus lisää (tappavaa) rikollisuutta. Tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan ole. Mikäli tarkastellaan suuressa mittakaavassa USA:n aseiden määrää ja rikollisuutta muuhun maailmaan, havaitaan Yhdysvaltain pärjäävän melko hyvin:

Toisaalta on huomattava myös, että USA:n erityisen korostuneet murhatilastot ovat suurelta osin seuraus laittomista, eivät laillisista aseista; monissa osissa Yhdysvaltoja aseenkanto-oikeus on luvanvaraista, ja vaatii samankaltaiset taustatarkistukset kuin esim. Suomessa. Lisäksi murhatilastot vääristyvät mm. sosioekonomisten tekijöiden seurauksena, minkä voi havaita esimerkiksi oheisesta kaaviosta, jossa rikollisuus on eritelty tarkemmin. Eritoten yhdysvaltain rodullistettu ja latinotaustainen väestönosa kärsii kohtuuttoman korostetusti aseväkivallasta, Kun taas pääosin keskiluokkaisia alueita asuttava valkoinen väestönosa pääseen nauttimaan ympäristönsä luokkansa tarjoamasta rauhasta:

Filosofisesti koko aseenkantokysymyksen taustalla kummittelee kaksi englantilaista filosofia, Thomas Hobbes (1588-1679) ja John Locke (1632-1704). Hobbes uskoi raakaan luonnontilaan, kaikkien sotaan kaikkia vastaan, ja sitä kautta voiman viimesijaiseen oikeutukseen sekä vapauden takaavuuteen. Ainoat “vapaudet” mitä ihmisillä voisi olla ovat negatiivisia vapauksia. Vapaus tässä raa’assa luonnontilassa olisi negatiivista, so. vapautta jostakin: muista, nälästä, pakkokeinoista jne. Se  olisi siis luonteeltaan jonkin ulkoisen puuttumista, ja täten ainoa tapa, jolla vapautta voisi saada muilta, on jos muut eivät ole olemassa. Lyhyesti sanottuna, täydellinen vapaus on silloin mahdollinen, kun kaikki muut ovat kuolleet/tapettu pois. Hobbes esittääkin, että ensimmäinen luonnollinen laki (luonnonoikeus?), johon järjellä voimme tässä ikävässä luonnontilassa päästä, kuuluu: ”Jokaisen ihmisen pitäisi edistää rauhaa sikäli kuin hän voi toivoa sen saavuttavansa, ja ellei hän voi sitä saavuttaa, hän saa etsiä ja käyttää kaikkia sodan apuneuvoja ja keinoja.” Olisi siis järkevää tappaa muut.

 Locke oli optimistisempi ja kehitteli ajatuksensa toisenlaisten luonnonoikeuksien ympärille. Vaikka ajatus ei ollutkaan hänen, popularisointi oli. Luonnonoikeudet ovat siis positiivisia oikeuksia, oikeuksia sellaiseen asiaan kuten terveys, elämä ja omaisuus jne. Tärkeä ero Hobbesilaiseen näkemykseen on ontologinen. Locken näkemyksessä nämä oikeudet voidaan nähdä olevan olemassa ikään kuin erillisesti (jollei muuten niin ideoiden taivaassa leijumalla), kun taas Hobbes ei tunnusta mitään erillisiä oikeuksia, ainoastaan vapauksia jostakin!

On kuitenkin helpostin nähtävissä, että näitä kahta käytetään usein synonyymisesti. Etenkin nykypäivänä, monet ihmiset ajattelevat että heillä on oikeus esimerkiksi omaisuuteen. Oikeus kuitenkin sisältää erään tärkeän piilo-oletuksen. Jos jollakulla on oikeus, on jollakulla velvollisuus taata tuo oikeus. Siis, jos minulla on esimerkiksi oikeus toimeentuloon, on jollakin taholla (valtio) samaten velvollisuus varmistaa tuon oikeuden toteutuminen. Jos he eivät sitä pysty takaamaan, se on heidän osaltaan velvollisuutensa pettämistä. Mutta vapauksissa tämä dilemma ei enää ole (niin) ajankohtainen, sillä jos minulla on esimerkiksi vapaus työhön, ei tästä vielä seuranne kenenkään velvollisuutta varmistaa minulle töitä.

Ja tämän seurauksena maailma on täynnä väärinymmärryksiä. Yhtäältä käytämme sanaa oikeus merkityksessä positiviinen vapaus: sinulla on oikeus (eli posit. vapaus) asua Helsingissä. Kenelläkään ei ole velvollisuutta varmistaa oikeutesi toteutumista. Vertaa Suomen perustuslain  (1999/731) 9 §:

“Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.”

Toisaalta sinulla on Suomessa myös oikeus asua. Siispä valtiolla on perustuslaillinen velvollisuus varmistaa, että sinulle on katto jossain. Vertaa Suomen perustuslain (1999/731) 19 §:

“Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. […] Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.”

Ongelmia syntyy, kun ihmiset käyttävät näitä sanoja ristiin. Kuten Wittgenstein aikoinaan sanoi, “Sanan merkitys on sen käyttö kielessä.” Ja ongelmia syntyy, kun sanan käyttö on skitsofreenista. Tällöin yksi ymmärtää muuta, mitä toinen sanoo. Ja siitä syystä on syntynyt termi aseenkanto-oikeus. Sillä se on jotain, joka sinulle myönnetään toiselta, ylemmältä taholta. Mutta tämän sanan käyttö unhoittaa meiltä sen tosiasia, että aseenkantovapaus on yhtäläinen, perusteltavissa oleva perusvapaus, luonnonoikeus.

Kiinan vanha diktaattori Mao Zedong saoi aikoinaan, että kaikki poliittinen valta kasvaa aseen piipusta. Lause on hyvä, mutta turhan pitkä — riittänee sanoa, että kaikki valta kasvaa aseen piipusta. Ja jos kokee olevansa liian herkkä vallalle, voi sen vaaroja vastaan rokottautua helposti:

1. Se haukommeko ilman vai vapauden puutteen tähden jätetään harjoitustehtäväksi
2.  Esimerkiksi alkoholin ostaminen laskee pisteitä, kun taas vaippojen ostaminen nostaa.
3. https://amp.theatlantic.com/amp/article/619940/
4. https://www.dailymail.co.uk/news/article-8303083/Dramatic-moment-mother-protesting-rights-arrested-son-Sydney.htm
5. https://www.theguardian.com/australia-news/2021/dec/01/nt-police-search-for-three-people-who-escaped-from-howard-springs-covid-quarantine-facility
6. https://www.qld.gov.au/health/conditions/health-alerts/coronavirus-covid-19/protect-yourself-others/quarantine/hotel-quarantine
7. Mutta kuinka ollakaan, ohjelman äänitallenne on kadonnut radio Novan verkkosivuilta. Onneksi siitä on varmuuskopio osoitteessa: https://web.archive.org/web/20211210172140/https://www.radionova.fi/files/media/audio/2021_07_12_61af4959b7535.mp3
8. 8. julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72870/Julk201209.pdf
9. 9. WHO ajankohtainen tilasto: https://covid19.who.int/region/euro/country/fi
10. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/
11. Ikonen Niina, Murtopuro Satu, Haveri Anu et al.: Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2017-20/2018. Seurantaraportti. Työpaperi 27/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.
12. https://yle.fi/uutiset/3-11295424
13. https://www.sannamarin.net/blogi/2010/08/10/34342/?page
14.  Tämä kirjoitusmuoto on se, jossa lause tavataan alkuperäisessä dokumentissaan 15. joulukuuta v. 1791. Kyseinen muotoilu on myös se, jotta Yhdysvaltain korkein oikeus käyttää lakia lukiessaan.
15.  Tällainen versio on käytössä esimerkiksi New Yorkin  osavaltiossa.
16.  *Sotaa käytiin vuosina 1775–1783.
17.  Periaate on sama, jonka perusteella Suomikin on yhä asevelvollisuusmaa — on täysin mahdollista valloittaa Suomi, mutta on myös täysin järjetöntä yrittää miehittää sitä ilman, ettei hinta nouse liian kalliiksi hyvinkin nopeasti.
18.  On hyvä kysymys, kuinka USA on toteuttanut tätä jaloa periaatettaan ulkopolitiikassaan mm. miehittäessään Vietnamia, Afganistania, Irakia, Panamaa ja monia muita maita.
19.  ”People should not be afraid of their government, governments should be afraid of their people” Lause on peräisin (sarjakuva)taiteilija Alan Moorelta, joka lausui sen upeassa sarjakuvassaan V niin kuin verikosto.  Kuten kaikesta hyvästä taiteesta, myös tästäkin on tehty elokuva, jota ihmiset tätä nykyä sitten pitävät alkuperäisteoksena. jotkin tämän sitaatin toiset muotoilut laitetaan usein Yhdysvaltain historian merkkihenkilöiden, kuten Thomas Jeffersonin nimiin, mutta tosiasiallisesti tälle ei löydy todisteita. Kuten kaikki hyvät ajatukset, tämäkin pärjää varsin hyvin itsenään, eikä kaipaa jonkin suuren auktorin suuta ollakseen järkevä lausunto.
20.   ”The tree of liberty must be refreshed from time to time with the blood of patriots and tyrants.” Thomas Jefferson, kirjeessä William Stephens Smithille joulukuun 13. pvä v.1787. Jotkut tykkäävät laittaa sanojen “patriots and tyrants” tilalle sanan “martyrs”, jolloin lause saa aivan uuden sävyn.
21.  Ilmajäähdytteinen, kaasutoiminen ja ammusvyötä tai lipasta käyttävä täysautomaattinen, vain sarjatulta ampuva tulitukiase, jonka tulinopeus on jopa 1000 lks/min jatkuvalla piipun vaihdolla ja tehokas kantomatka n. 1000 metriä.
22.  Ja nykyään valtaosa Tšekeissä jaetuista aseluvista onkin juuri itsepuolustustyyppiä.
23.  Tosin asiasta on jonkin verran poliittista keskustelua…
24.  Gary Kleck (2015). The Impact of Gun Ownership Rates on Crime Rates: A Methodological Review of the Evidence. Journal of Criminal Justice, Volume 43, Issue 1, https://doi.org/10.1016/j.jcrimjus.2014.12.002.
25.  Stolzenberg, L. & D’Alessio, S. J. (2000). Gun Availability and Violent Crime: New Evidence from the National Incident-Based Reporting System. Social Forces. 78 (4): 1461–1482. doi:10.1093/sf/78.4.1461.
26.  Alexia D. Cooper & Erica L. Smith, (2011). Homicide Trends in the United States, 1980-2008. Bureau of Justice Statistics (Yhdysvaltain oikeustilastotoimisto). URL: https://bjs.ojp.gov/library/publications/homicide-trends-united-states-1980-2008
27.  Bellum omnium contra omnes.
28.  “Might makes right!” Suomennettuna: voima oikeuttaa.
29.  On olemassa myös toisenlaista vapautta, positiivista vapautta. Siinä minulla on vapaus johonkin, esimerkiksi vapaus tehtä työtä (eikä vapautta työpakosta tai työttömyydestä).
30.  Tärkeänä lisähuomiona Hobbes myönsi, että mahdottomuus tehdä jotain ei välttämättä johdu ulkoisista, vapautta rajoittavista tekijöistä. Se että kivi ei voi liikkua ei ole ihmisten alistamisen ja pakkokeinojen, siis vapauden puutteen syytä, vaan ainoastaan seuraus siitä, että kivellä ei ole voimaa/valtaa (force) liikuttaa itseään. 
31.  On tärkeää huomata, että sekä Hobbesia että Lockea luonnehtii tietynlainen järjen ihannointi. Olihan järjenkäyttö alkanut juuri rikkoa maailmankuvaa mm. Newtonin hämmästyttävien keksintöjen kautta. Samalla havaittiin, että maailmaa hallitsivat järjellä pääteltävissä olevat luonnonlait, joita ei mitenkään voitu rikkoa. Tämä klassisen fysiikan nousu on tärkeä tekijä myös henkisen maailmankuvan muovautumisessa, ja aikakauden ajattelijoita luonnehtiikin pyrkimys tuomalla kaikkeen ihmiselämään jotenkin Newtonin fysiikkaan verrastettavissa oleva rakenne.
32.  Luonnollisesti ajatus jalostuu kirjaa lukiessa, ja kaikkein järkevintä onkin tehdä yhteiskuntasopimus, jossa tämä tappamisoikeus luovutetaan kollektiivisesti kaikkia edustavalle hallitsijalle.
33.  Platonin filosofiassahan kaiken olemassa olevan taustalla on tuon asian idea, joka elää ns.ideoiden maailmassa. Esimerkiksi kaikki tuolit ovat kuin varjoja tuolin ideasta,joka leijailee tuossa abstraktissa ideastaivaassa kuin pilvi, heittäen varjojaan maan pinnalle.
34.  Eritoten positiivissa vapauksissa.
35.  Ja tästä syystä Suomessakin on suuri joukko työttömiä. Yhteiskuntamme ei pakota tätä vapautta työhön…vielä. On kuitenkin yhteiskuntia, jotka ovat niin edistyksellisiä, että ne näin tekevät. Heidän terminologiansa mukaan “jokaisella on taattu vapaus työhön”.
36.  Filosofisia tutkimuksia. §43 (suom. Heikki Nyman).