Muutama sana inflaatiosta ja koroista.

Inflaatio ja korot menevät kategoriaan ”jonnet ei muista”. Nyt ne ovat taas tekemässä vahvasti paluuta – pitääkö olla huolissaan?

Viime vuoden lopulla alkoi Yhdysvalloista lähtien tulla viitteitä inflaatiolukujen kasvusta, mikä levisi myös vanhalle mantereelle. Kuluttajahinnat nousivatkin tammikuussa 2022 USA:ssa jo 7,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna – euroalueella inflaatio oli 5,1 prosenttia. Keskuspankit Atlantin molemmilla puolilla ovat alkaneet puhua tulevista koronnostoista, joskin euroalueen puolella vasta mahdollisesti loppuvuodesta 2022. Inflaatiolla ja korkotasolla on muutamia merkityksellisiä vaikutuksia meidän jokaisen henkilökohtaisen talouden päätöksiin, mistä kannattaa olla tietoinen.

Inflaatio

Aloitetaan inflaatiosta, eli rahan arvon heikkenemisestä. Esimerkiksi 5,0 %:n vuosittainen inflaatio tarkoittaa sitä, että 10 euron ruokakassi maksaa vuoden päästä 10,5 euroa. Tämä ei kuulosta kovin merkitykselliseltä, mutta esimerkiksi 500 euron vuokra nousee 525 euroon, ja mikä tekee vuodessa 300 euroa enemmän (eli vertailun vuoksi yli yhden kuukauden opintorahan verran). Hintatason noustessa menettää pankkitilillä oleva raha vuosittain inflaation verran arvoaan. Huomionarvoista on toki, ettei inflaatio ole sama kaikilla sektoreilla, ja joillain voi hinnat jopa laskea.

Miksi inflaatio on alkanut juuri nyt? Suurin syy löytyy koronapandemiasta. 2020 korona keskeytti ja vaikeutti monia toimitusketjuja sekä sulki kokonaan tuotantoa, kun kysyntä hiipui. Nyt pandemian hellittäessä kysyntä on kasvanut voimakkaasti, ja tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan tähän. Yksi merkittävä ala, jolla tarjontavaikeudet ovat kasaantuneet on puolijohdekomponentit, mikä vaikuttaa moniin tuotteisiin puhelimista näytönohjaimiin. Kun otetaan huomioon tarjontavaikeuksien lisäksi kuluttajien vähäiset mahdollisuudet kuluttaa pandemian aikana, keskuspankkien aggressiivinen elvytyspolitiikka ja esimerkiksi USA:n kansalaisilleen jakamat shekit, on taloudessa ja kuluttajilla paljon ylimääräistä rahaa, ja siten myös mahdollisuuksia ostaa hyödykkeitä. 

Korot

Korkotaso seuraa yleensä inflaatiota, sillä keskuspankkien tärkein tehtävä eli hintavakauden säilyttäminen edellyttää rahapolitiikan toimenpiteitä, eli käytännössä korkotason säätelyä. FED eli Yhdysvaltojen keskuspankki on jo ilmoittanut nostavansa korkoja, ja EKP:n on todennäköisesti seurattava perässä. Historiallisesti peilattuna korkotaso on yleensä ollut inflaatiota korkeammalla, sillä riskitön reaalinen tuotto (riskitön korko – inflaatioprosentti) on yleensä positiivinen. Näin ei kuitenkaan ole viime vuosina voimakkaan elvytyspolitiikan vuoksi ollut, ja olemattomien korkotuottojen vuoksi paljon rahaa on valunut muihin pääomaluokkiin, ennen kaikkea osakemarkkinoille. Nyt odotettavissa voi olla suunnanmuutos, kun korot alkavat taas tuottaa ja yhtiöiden tulevien kassavirtojen diskontatut arvot pienenevät inflaation ja korkotason noustessa, ja rahaa saattaa virrata pois osakkeista.

Lähestyvä todennäköinen korkotason nousu näkyy opiskelijalle keskeisimmin muutamassa asiassa: 1) opintolainasi ja mahdollisten muiden lainojen viime vuosien aikana matalana pysynyt korko saattaa nousta muutamiin prosentteihin. Valtion takaus opintolainassa auttaa kuitenkin pitämään koron edelleen muihin vakuudettomiin lainoihin nähden alhaisena. 2) pankkitilisi saattaa jälleen alkaa kerryttämään hieman korkoa. Kuitenkin, kun pidetään mielessä, että inflaatio syö rahan arvoa, jää reaalinen tuotto pankkitilillä todennäköisesti negatiiviseksi.

Korkotaso vaikuttaa myös valtioihin, ja niiden velkapapereihin. EKP:n aggressiivisen elvytyspolitiikan myötä jopa Kreikan 10 vuoden bondin korko on ollut muutaman vuoden noin prosentin tuntumassa, ja Suomella vastaava korko on ollut negatiivinen. Nyt Kreikan 10 vuoden bondin korko on 2,7 % ja Suomellakin 0,6 %. Lisääntyvät korkokulut ovat aina pois valtion muusta käyttötaloudesta, ellei sen korvaamiseksi oteta lisää velkaa. Etelä-Euroopan heikompien talouksien kasvavat korkokulut herättävät pelkoja uudesta eurokriisistä, jolla voisi olla merkittäviä poliittisia seurauksia. 

No, pitääkö olla huolissaan?

Inflaatiosta ja korkotason noususta ei tarvitse henkilökohtaisessa taloudessa merkittävästi huolestua. Muutamia asioita kannattaa pitää kuitenkin mielessä:

-Korkeampi inflaatio helpottaa velkaisia, jos korkotaso pysyttelee vielä matalampana kuin inflaatio. Lainan arvo laskee eli tuleva poismaksaminen helpottuu.

-Mikäli olet suunnittelemassa asuntolainaa hyvin nopealla aikataululla, kannattaa yrittää selvittää mahdollisuuksia kiinteään korkoon tai muuhun korkosuojaukseen eri tahoilta. Joskin EKP:n viimeaikaisten ulostulojen myötä voi korkosuojattu laina olla jo melko kallista.

-Korkea inflaatio on perustelluimpia syitä pyytää palkankorotusta! Jos palkkasi voisi olla neuvoteltavissa, kannattaa mennä lyömään nyrkkiä pomon pöytään ja todeta, että inflaation myötä ostovoimasi heikkenee merkittävästi ilman palkankorotusta. Tämä pätee etenkin aloilla, joilla työnantajasi voi siirtää korkeampia kustannuksia tarjoamiinsa hyödykkeisiin. Opintorahan indeksikorotus on tänä vuonna 2,1 %.

-Osakemarkkinoiden tuotto korreloi negatiivisesti inflaation kanssa, eli korkea inflaatio on historiallisesti ennustanut huonompaa tuottoa osakemarkkinoilla.

Inflaatio on helpointa huomata sellaisissa asioissa, joiden hinta on ns. ”yleisessä tiedossa”. Euron juusto ei voinut ikuisesti maksaa euroa, eikä opiskelijaruoka olla 2,60 €. Samassa suhteessa kuin elämisen kulut kasvavat olisi myös tulopuolen seurattava, jotta ostovoima ei heikkenisi. Toisaalta inflaatio voi myös olla hyvin väliaikainen ilmiö pullonkaulojen avautuessa toimitusketjuissa, ja taloudessa palataan taas matalaan inflaatioon ja keskuspankkien löysään rahapolitiikkaan. 

Eero Taipale