Osakuntatalolla järjestetään ohjelmaa laidasta laitaan. Erilaisia tapahtumia on tänäkin keväänä tiedossa riittämiin aina vauhdikkaista polttaribileistä juristikerhon asiapitoisiin UKK-keskusteluiltoihin ja legendaariseen Hämiksen Wappuun. Osakuntatalo palvelee kuitenkin mainioilla tiloillaan osakuntalaisia myös tapahtumien ulkopuolella. Tässä jutussa kurkistetaan hieman siihen, että miltä arki näyttää hämiksellä silloin, kun paikalla on satojen opiskelijoiden sijaan hieman harvempi joukko osakuntalaisia.

Hallituksen kokous 26.1.

Tammikuun 26. päivänä pilvet ovat kerääntyneet harmaan Helsingin ylle ja rauhallinen lumisade leijailee maahan. Sää kuvaa melko hyvin osakunnan tunnelmaa – myös hämäläisten talossa on rauhallista ja melko hiljaista. Koronatilanteen seurauksena suurempia tapahtumia ei ole osakunta-approjen jälkeen järjestetty.
Osakunnan kirjastosta kuitenkin kuuluu naurua ja iloista puheen surinaa. Iloisesta tunnelmasta huolimatta kirjastossa keskustellaan tärkeistä ja painavistakin asioista. Meneillään on nimittäin osakunnan hallituksen kokous.

Hämäläiseen hitauteen kuuluen kokous alkaa n. puoli tuntia ilmoitettua myöhemmin, mikä antaa osviittaa siitä, että hallitustoiminta ei ole niin tiukkapipoista kuin saattaisi odottaa. Kokouksella on täysi kokoonpano, sillä mukana ovat kaikki hallituksen jäsenet sekä päävirkailijat ja kuraattori. 

Kokous alkaa small talkilla tiistain teeillan eskaloitumisesta pienimuotoisiksi bileiksi ja huomiolla siitä, että kokouseväät puuttuvat. Eipä aikaakaan kun toiminnanohjaaja tuo herkullista avokadopastaa nälkäisille hallituslaisille sekä teeillasta jäänyttä pannukakkua kyytipojaksi. Päätoimittajaakin voidellaan ja allekirjoittanut pääsee osingolle. Vakuutan, että tällä ei ollut vaikutusta kirjoituksen sisällön sävyyn.

Varsinaisesti kokous pyörähtää käyntiin esityslistan läpikäynnillä, jonka jälkeen kuullaan osakunnan eri tahoilta ilmoituksia ja kuulumisia. Toiminnanohjaaja ilmoittaa osakunnan elävöityneen joululomalta teeiltojen muodossa. Myös ilmoittautuminen Ilveshiihtoon on alkanut. Esiin tuotiin myös Östra Finlands Nationilta saapunut vuosijuhlakutsu ja kyseltiin halukkaita lähteä edustamaan hämäläis-osakuntaa juhliin. Samalla huomautettiin, että juhlissa ei ole pakko puhua ruotsia. Tuttuun tapaan käytiin myös läpi osakunnan kerhojen ja valiokuntien kuulumisia sekä ulkojäsenien hakemuksia liittyä osakuntaan.

Rennon alun jälkeen kokouksessa tulee käsiteltäväksi myös painavaakin asiaa osakunnan jäsenien valintaperusteista erilaisiin edustamistehtäviin muissa järjestöissä ja yliopistoissa. Aiheesta käydään useita hyvin perusteltuja puheenvuoroja ja esitetään erilaisia mielipiteitä. Yksimielisyyttä ei kuitenkaan saavuteta pelkällä keskustelulla, minkä seurauksena asiasta päätetään äänestää. Enemmistöpäätöksen mukaisesti päätettiin, että ”juhlakutsun saapuessa sihteeri toimittaa kutsun heti sen huomatessaan hallituksen nähtäväksi. Mikäli vuorokauden aikana hallituksen jäsen tai jäsenet eivät ole ilmoittaneet halukkuudestaan edustustehtävään, toimitetaan kutsu eteenpäin virkailijoille”.
Edustuskeskustelun jälkeen siirryttiin päättämään arvo-osuustilin avaamista osakunnan Juristikerholle, mikä hyväksyttiin yksimielisesti. Kokouksen lopuksi käytiin vielä tarkasti läpi osakunnan vuosittaisen jäsenkyselyn tuloksia. Tuloksien pohjalta pohdittiin, että mikä osakunnan toiminnassa on ollut onnistunutta, ja missä riittää vielä parannettavaa. 

Kokouksen jälkeen Hälläpyörän haastatteluun saatiin hallituksen jäsen Joel Heikkilä.

1. Mikä rooli sinulla on hallituksessa? Onko hallituksen jäsenillä jotain omia tiettyjä rooleja kuten yliopiston ainejärjestöissä?

• Toimin hallitusvastaavana Juristi – ja Mimmikerhossa sekä Pop-Klubbenissa. Osakunnan hallituksen jäsenillä ei ole samalla tavalla erilaisia rooleja kuin ainejärjestöissä (mm. opintovastaava tai työelämävastaava), mutta kaikilla hallituksen jäsenillä on kuitenkin yksi oma vastuuvaliokunta ja n. 3-5 vastuukerhoa. Lisäksi päävirkailijat ja kuraattori osallistuvat kokouksiin aktiivisesti.

2. Mitä kerhojen hallitusvastaava tekee?
   Kerhojen hallitusvastaava tekee mm. pöytäkirjojen tarkastuksia, valvoo, että kerhojen syys- sekä kevätkokoukset pidetään ja neuvoo tarvittaessa kerhon virkailijoita erilaisissa toimintaan liittyvissä asioissa. Esimerkiksi “Kuinka teen kulukorvauksen?” on melko yleinen kysymys. 
3. Mitä hallituksen toimintaan käytännössä kuuluu? Mistä kaikesta hallitus päättää? 

• Hallitus käsittelee mm. osakunnan toimintaan ja tiloihin liittyviä päätöksiä sekä päättää järjestön taloudellisista kysymyksistä ja edustaa osakuntaa esimerkiksi muiden osakuntien vuosijuhlissa.

4. Onko hallituksessa toimiminen työlästä? Kuinka usein hallitus kokoustaa?

• Itsellä hallituskausi on vasta alkanut, mutta en ole ainakaan vielä kokenut ”hallitushommia” liian työläiksi. Hallitus kokoustaa n. kahden viikon välein.

5. Minkä takia päätit lähteä mukaan hallituksen toimintaan?

• Päätin lähteä mukaan hallituksen toimintaan, koska minua kiinnostaa hallinnolliset hommat ja on mielenkiintoista päästä tekemään töitä Hämäläis-Osakunnan hyväksi, jotta kaikilla olisi kiva olla osakunnalla ja jotta kaikki ”kokisivat sen omakseen”.

6. Onko kuraattorin ja hallituksen puheenjohtajan roolilla jotain eroa? Yliopiston ainejärjestöissä ei kuraattoreita ole, joten sen rooli voi olla monelle tuntematon.

• Käytännössä kuraattori on hallituksen hierarkiassa ylimpänä ja hän valvoo hallituksen kokouksia sekä toimii niissä puheenjohtajan roolissa. Puheenjohtaja muun muassa kokoaa hallituksen kasaan ja valmistelee kokouksia.

7. Tarvitseeko hallitustoiminnassa joitain erityisiä taitoja? Mitä kaikkea hallituspesteistä voi oppia?

• Hallitustoiminnassa tarvitaan avoimuutta ja sovittelevaisuutta. Pitää muistaa olla nöyrä ja kuunnella mitä muilla on sanottavana sekä pyrkiä yhteisymmärrykseen. Kunniaa, jonka osakunnan jäsenet ovat meille osoittaneet valitsemalla meidät mukaan hallitukseen, täytyy arvostaa. Hallitustoiminnassa tulee tehdä päätöksiä, jotka vievät osakuntaa eteenpäin ”tässä ja ny”.
  En ole ehtinyt vielä kovinkaan pitkään toimia hallituksessa, mutta todennäköisesti tulen oppimaan paljon yleisiä toiminnan- ja tilinvalvontaan liittyviä asioita sekä löytämään oleellisimpia asioita osakunnan yleissääntöohjeista.

8. Kenelle suosittelisit hallitukseen hakemista ensi vuodelle?

• Suosittelen hallitukseen hakemista sellaisille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita hämiksen toiminnasta ”hallinnollisella puolella” ja ovat valmiita käyttämään tavallista enemmän omaa vapaa-aikaansa siihen. Hallituksessa toimimisessa plussaa on myös aidosta halusta auttaa muita ja ylläpitää positiivista ilmapiiriä.

“Hallitustoiminnassa tulee tehdä päätöksiä, jotka vievät osakuntaa eteenpäin ”tässä ja ny”.

Rennosta ja mukavasta tunnelmasta huolimatta hallituksen toiminnassa päätetään kuitenkin siis isoista ja tärkeistä osakunnan toimintaan liittyvistä asioista. Jos kipinä ja kiinnostus hallitustoimintaa varten syttyi tästä kirjoituksesta, niin kannattaa ehdottomasti hakea osakunnan ensi vuoden hallitukseen marraskuun kokouksessa!

Hallitus kokousti osakunnan kirjaston ryhmätyötiloissa 26.1

Peli-ilta 2.2.

Suurin osa osakuntalaisista lienee käynyt Ratinassa, siis siinä kolmannen kerroksen salissa, jossa bileissä lauletaan karaokea ja jonka seinänvierustaa nousevat portaat biljardihuoneeseen. Moni on myös ehkä kiinnittänyt huomiota vakuuttavan kokoiseen kokoelmaan erilaisia viirejä Ratinan seinustalla olevan kaappirivin päällä. Mutta mihin ihmeeseen johtaa lukittu ovi kaappirivin vasemmalla puolella? Ja mitä kaapeissa oikein on?

Vastauksen ensimmäiseen kuuluukin olla suurelle yleisölle hieman hämärän peitossa, sillä kyse on virkailijahuoneen ovesta, jonka käyttö ei ole mitenkään vapaata, vaan vaatii virkailijatason avaimen taikka armollisen virkailijan myöntämän luvan. Huoneessa tapahtunee kaikenlaista salaista, mutta huhujen mukaan usein siellä lähinnä vietetään aikaa esimerkiksi videopelien taikka televisionkatselun parissa, mahdollisesti virkailijaseurassa.

Niiden kaappien sisältö onkin loppujen lopuksi paljon mielenkiintoisempaa ja tällä hetkellä oleellisempaa: aivan virkailijahuoneen viereisissä kaapeissa nimittäin majailee osakunnan muun muassa ”laajaksi” ja ”laadukkaaksi” tituleerattu, osakuntalaisten vapaassa käytössä oleva lautapelikokoelma, ja sitä ja vielä tämän kevään ajan osakuntatalolla käytössä olevaa Satolaisten lautapelikokoelmaa päästään nyt soveltamaan pelikerhon peli-illan merkeissä.

Kun näin keskiviikkona kello 18 jälkeen tulee 3. kerrokseen ja on aavistuksen verran liian pitkään sen näköinen, ettei ole matkalla mihinkään, saa alta aikayksikön vastattavakseen kysymyksen, onko tulossa peli-iltaan. Peli-illassa – yllätys yllätys – pelataan lautapelejä ja, mikä on erittäin mukavaa, suhteellisen helppoja ja kevyitä pelejä, joissa vasta-alkajakaan ei ainakaan ensimmäisen pelikerran jälkeen joudu ylikävellyksi.

Tänään paikalle ilmestyy alkuun yhteensä neljä osallistujaa, ja ensimmäisenä pelataan myös Bohnanzana tunnettua Papupeliä. Kyseistä peliä voi suositella vahvasti jokaiselle. Pelin edetessä Aulankoon alkaa valua lisää peli-iltaan osallistuvia. Myös eväitä ilmestyy pöytään, ja pian siirrytään suuremmalla joukolla pelaamaan eräänlaista ihmissusiroolipeliä. Peli on ensikertalaiselle hiukan hämmentävä, mutta jo toisella kierroksella pelaaminen käy kohtuullisen luontevasti.

Mukana pelaamassa ovat oikeustiedettä opiskelevat phuksit Liisa ja Selina, jotka ovat kumpikin käyneet peli-illoissa jonkin verran aiemminkin. Molempien mielipide osakuntatalomme tiloista yleisesti on positiivinen, ja kehua saa varsinkin tilojen monipuolisuus ja laajuus, mikä mahdollistaa useamman erilaisen toiminnan tai tapahtuman järjestämisen yhtäaikaisestikin. ”Ehdottomasti kirjasto”, Liisa vastaa kysyttäessä, mikä tiloissa on parasta, ja kiittelee sieltä saatavissa olevaa kirjavalikoimaa.

Ilmapiiriä osakuntatalossa Liisa kuvaa mukaanottavaksi, Selina taasen rennoksi ja sellaiseksi, että uutena on ollut helppo tulla mukaan. Ilmapiirin kuvaus on hyvin linjassa monien muidenkin talolla tällä viikolla haastateltujen kanssa: vastauksissa ovat toistuneet varsinkin rentous ja vastaanottavaisuus eri muodoissaan. Toimittaja kuvailisi tunnelmaa myös kodikkaaksi. Osakuntatalolla kaikki ovat yleensä erittäin ystävällisiä ja tuttavallisia jokaista kohtaan ja toisiin suhtaudutaan harvoin mitenkään virallisesti tai varautuneesti.

Peli-illan pelipöydällä ihmissusiroolipeli sekä eväitä.

Teeillat 1.2. & 8.2.

Osakunnan vilkkaan syksyn jälkeen Hämäläisten talo rauhoittui joulupyhien ajaksi. Joulupyhät tulivat siinä mielessä hyvään väliin, sillä samoihin aikoihin jouduttiin kiristämään valtakunnallisia koronarajoituksia, eikä osakunnalla olisikaan voitu järjestää sen suurempia virallisia tapahtumia. Uuden vuoden juhlatkin siirtyivät huhtikuulle.  

Joululoman jälkeen osakunta on kuitenkin alkanut taas pikkuhiljaa heräilemään. Viikoittain toistuvat maanantailenkit, taidekerhon kokoontumiset, HOL:in harjoitukset, pelikerhon peli-illat, HORes:in pienoispistoolivuorot ja tietenkin tiistain teeillat ovat palanneet.

Teeillat ovat erittäin hyviä tapahtumia tutustua muihin osakuntalaisiin lähemmin. Erilaisissa bileissä ja muissa tapahtumissa saattaa rauhallinen keskustelu ja varsinainen tutustuminen muiden kanssa jäädä lyhyeksi. Teeilloissa on kuitenkin oiva mahdollisuus tulla juttelemaan niitä näitä ja nauttimaan myös hyvistä eväistä. Teeilloissa jokainen osakunnan kerho, valiokunta tai niihin rinnastettava virkailijaryhmä järjestää oman teeiltansa kerran keväällä ja kerran syksyllä. Järjestäjän tehtävänä on valmistaa jotain syötävää ja mahdollisesti pientä oheisohjelmaa illalle. Esimerkiksi helmikuun ensimmäisessä teeillassa oli tarjolla herkullista linssikeittoa ja patonkia à la HOPS & pelikerho. Kuun toisessa teeillassa oli puolestaan taidekerhon sekä luontokerhon valmistamia hot doggeja ja muita herkkuja.

Osakunnan fuksit ovat tavanneet syksyn fuksitapahtumissa lähinnä muita fukseja ja civiksiä. Teeilloissa pääsee kuitenkin tutustumaan myös vanhempiin osakuntalaisiin, jotka eivät välttämättä ole niissä tapahtumissa juurikaan pyörineet. 

Jos olet miettinyt teeilloissa käymistä, mutta et ole vielä opiskelun tai muiden kiireiden tiimoilta ehtinyt, niin kannattaa ehdottomasti tulla mukaan heti kun aikataulut sen vain sallivat! Jutustelun ja napostelun jälkeen voi käydä pelaamassa vaikka erän biljardia neljännessä kerroksessa tai käydä saunomassa osakunnan viidennessä kerroksessa.

Luonto- ja taidekerhon tarjoiluja helmikuun teeillassa.

Osakuntabaarin lounas 2.2.

Yksi käyttäjämäärältään suurimmista osakuntatalon palveluista on monille osakunnan ulkopuolisillekin tuttu Osakuntabaari. Pienen opiskelijaravintolan kilpailuvaltteja Unicafeita vastaan ovat erityisen maukas ruoka, mehu, satunnaiset jälkiruoat sekä hämmästyttävän ruuhkavapaa ruokasali ja erittäin ystävällinen palvelu. Virkailijahinnat ja perjantain maksuton virkailijalounas ovat siihen päälle mehukkaita porkkanoita, joilla tuutorit aina syksyisin houkuttelevat pikkuilveksiä ryhtymään virkailijoiksi.

Tänään osakuntabaarin ruokalistalla on uunimakkaraa, pinaattiohukaisia, kasviskepukoita sekä jauhelihalasagnea. Väkeä lounaalla on kohtalaisesti, pöydissä istuu arviolta parikymmentä ihmistä. Lisäksi ylemmissä kerroksissa saattaa olla osakuntalaisia nauttimassa lounastaan esimerkiksi Aulangon sohvilla istuen. Osakuntabaarin emäntä kertoo, että keskimäärin lounaalla käy päivittäin noin 170–200 asiakasta. Maanantai on ymmärrettävistä syistä hiljaisempi päivä, mutta muuten suosio on tasaista.

Tällä kertaa testiin menevät kasviskepukat. Ne sopivat hyvin yhteen mole-kastikkeen ja maustettujen uuniperunoiden kanssa, ja niitä voi hyvällä omallatunnolla kehua rapeiksi ja herkullisiksi. Leipää on kivasti tarjolla useaa sorttia, ja valkosipulileipää tulee santsattuakin – mutta eipä jättäydytä vain oman mielipiteen varaan: tänään syömässä ovat käyneet myös lääketiedettä opiskeleva Marja ja jo valmistunut Hessu, jotka tulevat vastaan Osakuntabaarin aulassa. Heiltä saamme vahvistuksen: kumpaisenkin mielestä ruoka oli hyvää, ja siihen päälle Hessu nimeää Osakuntabaarin ruoan ja palvelun yhdeksi osakuntatalon parhaista puolista.

Marja kertoo olevansa menossa Hämiksen kirjastoon opiskelemaan, minkä vuoksi lounaan syöminen täällä oli kätevää. Marja ei ole ainoa, joka näin tekee, sillä vieri vieressä sijaitsevien Osakuntabaarin ja rauhallisen kirjaston yhdistäminen on suosittu ja oikein suositeltava yhden pysähdyksen opiskelutaktiikka. Ainakin kahvia juovien osakuntalaisten on mukava nauttia aterian päälle mukillinen kirjaston automaatista, ja kirjastossahan voi viettää ruokalevon vaikkapa riippumattonokosten muodossa. Tällaista ei ihan joka ravintola tarjoa.

Osakuntabaarissa on yhä joitakin ruokailijoita tovi lounaan tarjoilun päätyttyä klo 15.

Perjantai-ilta 4.2.

Talo näyttää alkuun hyvin tyhjältä. Osakuntabaarissa ei ole ketään, neljännen kerroksen biljardihuoneessa ja salissa on samaten hiirenhiljaista. Ikkunoista näkyy vain tiuhaa lumisadetta ja pimeyttä. Mämmilään vievä käytäväkin on pimeänä. Kolmannen kerroksen Ratinasta sentään löytyy lopulta elonmerkkejä: nojatuolit ja sohvat on aseteltu puoliympyrään valkokankaan eteen pian alkavaa virkailijakoulutusta sekä myöhemmin pidettävää leffailtaa varten. Nojatuoleilla istuu jo kaksi osakuntalaista, toisella tooga päällä leffaillan pukukoodin mukaisesti.

Hetken kuluttua portaikosta alkaa kuulua puhetta ja askelia, ja paikalle ilmestyy tämän vuoden apuisännistöä, joka on parhaillaan saamassa koulutusta virkatehtäviinsä. Innokkaalta vaikuttava joukko jatkaa jonkin ajan kuluttua matkaansa yläkertaan, mutta kellon lähestyessä tasaa Ratinaa täyttämään alkaa saapua sekä uusia että tehtävissään jatkavia virkailijoita omaan koulutukseensa.

Osakunnan toiminnanohjaaja Aave Naakkanen päivystää tänään toimistolla ja pitää ohessa kohta vauhtiin pääsevän virkailijakoulutuksen. Toiminnanohjaajan velvollisuuksiin kuuluu päivystyskausina virkailijaohjesäännön mukaan vähintään kaksikymmentä tuntia päivystystä viikossa, mutta Aave kertoo viettävänsä osakuntatalolla aikaa muutenkin. Hän heittää arvioksi olevansa talolla keskimäärin kolmekymmentä tuntia viikossa – siis rutkasti enemmän kuin moni fuksi on ollut paikan päällä yliopistolla koko opiskelijauransa aikana.

Aave kertoo, että ihmisten määrä osakuntatalossa vaihtelee arkisin paljon. Joinain päivinä saattaa näkyä vain muutamia lounaan nauttijoita, toisina päivinä talo tuntuu olevan täynnä. Tanssia harrastetaan osakuntatalolla paljon ja usein, ja sauna, jonka lämmittäminen vaatii vähintään neljä saunojaa, on lämmin melkein joka päivä. Aaven mielestä parasta osakuntatalon tiloissa on se, että ne ovat opiskelijatilat opiskelijoiden omassa käytössä, ja hän korostaa, että me nykypäivän hämisläiset nautimme talossamme menneiden opiskelijasukupolvien työstä.

+ Jatkot lauantaina klo 01 maissa

Osakunnan Telegram-ryhmästä on ilmennyt, että isännistön perehdytys ja leffailta ovat illan mittaan edenneet spontaanisti jatkoiksi. Isännistölle ilta on täten ollut loistava tilaisuus harjoitella virkatehtäviään heti käytännössä. Talossa raikaavat karaokehitit ja ihmisiä juoksentelee toogissa ympäriinsä. Tunnelma on katossa, satunnaista porukkaa sinkoaa heti halausvalmiina tervehtimään, kun ovesta astuu sisään.

“Saunassa korostuu se osakuntahengen piirre, ettei ketään tarvitse tuntea            
  ennalta, vaan osakunnalla kaikki ovat tovereita keskenään.         

Nyt todistetaan kahta Hämäläis-osakunnan meininkiin olennaisesti kuuluvaa piirrettä: bileitä ja hauskanpitoa syntyy kuin tyhjästä, ja kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Aulangosta löytyvä koneteekkari Jere kiteyttää palautteensa menosta laittamalla verbaalisesti peukun pystyyn. Aallon konetekniikka on vain yksi esimerkki siitä, miten monipuolinen ja poikkitieteellinen opiskelijajoukko on läsnä. Pikaisesti kyselemällä ja tuttuja laskemalla selviää, että eri aloja on edustettuna vähintään parikymmentä ja paikalla on niin fukseja kuin tohtorikoulutettaviakin – painon ollessa kuitenkin kandivaiheen opiskelijoissa.

Ei ole mikään yllätys, että 5. kerroksen sauna on nytkin lämpimänä ja Hikiän, saunan ”aulan”, sohvat ja nojatuolit täynnä. Liekö sellaisia bileitä Hämiksellä pidettykään, joissa ei olisi saunottu ja kunnolla. Osakunnan sauna on paikka, jonne voi mennä melkein iltana kuin iltana – toimivan pyyhe- ja hygieniatarvikepalvelun eli saunamajurin ansiosta mitään ei tarvitse mukaansa –, eikä keskikuumista löylyistä tarvitse osapuilleen koskaan nauttia yksin.

Saunassa korostuu se osakuntahengen piirre, ettei ketään tarvitse tuntea ennalta, vaan osakunnalla kaikki ovat tovereita keskenään. Sitä paitsi tarvittaessa ilmapiiriä voi helposti lämmittää heittämällä Kekkosta päin naamaa. Toimittajan palatessa saunasta noin kahden jälkeen on juhlinta alakerroksissa viimein jonkin verran rauhoittunut, ja väki on muutamia saunalle jääneitä lukuun ottamatta kerääntynyt Aulangon pöydän ääreen Never have I ever -peliä pelaamaan. Todella hauskaa näyttää ja ennen kaikkea kuuluu olevan, ja ilta jatkunee vielä pitkään.

Osakuntatalon sisäpiha helmikuisena yönä.

Olli Narinen & Artturi Hiiro