”On pimeys ohi, taas kuljetaan valoon päin…”

Tommi Läntisen Minä ja Jari kappaleen tahtiin voi katseet jo kääntää kohti valoisaa ja lämmintä kesää. Talven kaamos on saattanut tuntua ikuiselta, mutta kevään kuluessa on valon määrä kuitenkin lisääntynyt päivä päivältä. Jokainen edellistä valoisampi päivä on valanut toivoa pimeän ja synkän talven väistymiselle, antaen tilaa kesän yöttömille öille ja lämpimille illoille. Tämän lyhyen esipuheen perusteella saatoitkin jo arvata Hälläpyörän toisen numeron teeman, joka on siis toivo!

Vaikka maailmalta kantautuukin yhä järkyttäviä ja sydäntäsärkeviä uutisia muun muassa Ukrainan sodasta ja ajatukset saattavatkin pyöriä synkissä ja toivottomissa tunnelmissa, ei saa toivoa kuitenkaan hylätä! Tämäkin sota tulee päättymään ja toiveet entistäkin uljaammasta Ukrainasta ovat varmasti sankarimaisten ja todellista urheutta todistaneiden ukrainalaisten lisäksi kaikkien rauhaa rakastavien kansojen ajatuksissa.

Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että sodat ovat pahinta mitä ihmiskunnalle voi tapahtua, eikä kukaan voi kiistää tai puhua puhtaaksi niissä tapahtuvia hirmutekoja. Vaikka Venäjän toimet ovatkin saattaneet lannistaa ajatuksia ihmisen hyvyydestä ja virheistä oppimisesta, täytyy paremman huomisen toivosta pitää silti tiukasti kiinni. 

Kaikessa kaameudessaan saattaa Ukrainan sodalla olla kuitenkin ratkaisevia seurauksia ihmiskunnan valoisamman tulevaisuuden kannalta. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena länsimaat ovat nimittäin asettaneet sille vahvoja pakotteita, ja Euroopan Unioni pyrkiikin nyt irtautumaan venäläisestä öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä. Tämä on ilmaston kannalta todella tärkeä uutinen, sillä fossiilisten polttoaineiden hylkääminen vauhdittaa siirtymää kestävän kehityksen ja uusiutuvien energioiden pariin antaen toivoa ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle. 

Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi myös valtioiden turvallisuuspoliittisiin linjoihin. Muun muassa Suomi ja Ruotsi ovat tehneet täyskäännöksen ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi valtiojohdon tiedotustilaisuudessa sodan puhjettua, on ”naamiot nyt riisuttu”. Venäjä ja Putin näyttivät jälleen kerran todelliset kasvonsa. Suurena yllätyksenä Venäjän toimia ei kuitenkaan voinut pitää, sillä niistä on aikaisemmin nähty esimerkkejä muun muassa Tšetšenian ja Georgian sodissa. 

Suomessa kansan vahva tuki NATO-jäsenyydelle ohjasi poliitikkoja tärkeän päätöksen tekemisessä. Tänään 12. toukokuuta saatiin merkittävin varmistus jäsenyyden hakemiselle, kun presidentti Niinistö ja pääministeri Sanna Marin näyttivät vihreää valoa Suomen NATO-jäsenyydelle. Monet poliitikot, jotka olivat aikaisemmin ajaneet sotilaallista liittoutumattomuutta, ovat nyt kansan mukana kääntäneet katseensa kohti Pohjois-Atlantin puolustusliittoa. Suomen lisäksi länsinaapurissammekin puhaltavat uudet historialliset tuulet, kun Ruotsi on ripeään tahtiin jättämässä jo yli vuosisadan ulkopoliittista linjaa hallinneen sotilaallisen puolueettomuutensa. Kannatus NATO-jäsenyydelle onkin Ruotsissa noussut jo 60 prosenttiin ja Suomessa yli 70 prosenttiin. Vielä tammikuussa kannatusluvut pyörivät 20 prosentissa, mikä kuvaakin hyvin Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaa turvallisuuspoliittista täyskäännöstä.

Paras ajankohta Natoon liittymiselle olisi ollut 1990-luvulla Neuvostoliiton romahdettua, mutta jos Suomi ei nyt käyttäisi niin sanottua NATO-optiotaan, niin milloin sitä sitten käytettäisiin? Jäsenyys yhdessä Ruotsin kanssa on NATOn Pohjois-Euroopan palapelin viimeinen pala, joka vahvistaisi puolustusliittoa huomattavasti. Toivo Itämeren alueen kollektiivisesta turvallisuusjärjestelmästä elää nyt vahvempana kuin koskaan. 

Kevään aikana on uutisoitu aktiivisesti myös sairaanhoitajien ja kunta-alan työntekijöiden lakoista. Hoitajat vaativat palkankorotuksia ja parempia työoloja. Näiden vaatimusten taustalla vaikuttaa varmasti myös korona-aika, joka on kuormittanut hoitajia ympäri Suomea. Kunta-alan työntekijöiden lakon taustalta löytyy samanlaisia syitä kuin sairaanhoitajilta, sillä myös kunta-alalla lakkoiluun vaikuttaa työntekijöiden alhainen palkkataso ja työoloja huomattavasti heikentänyt työvoimapula. Sekä sairaanhoitajat että kunta-alan työntekijät, joihin kuuluvat muun muassa opettajat, kirjastonhoitajat ja julkisen liikenteen kuljettajat, tekevät yhteiskunnallisesti todella merkittävää ja tärkeää työtä. Heidän hyvinvointinsa vaikuttaa ratkaisevasti yhteiskuntamme tulevaisuuteen, minkä vuoksi onkin erittäin toivottavaa, että lakot saadaan ratkaistuksi osapuolia tyydyttävillä päätöksillä.

Opiskelijaelämässä alkaa lukuvuosi olemaan pikkuhiljaa paketissa. Päästyämme kolmen vuoden tauon jälkeen juhlimaan vappua, alkaa nyt olemaan aika siirtyä ansaitulle kesälomalle. Työnteko kuuluu monien opiskelijoiden kesäsuunnitelmiin, mutta sen ohella on myös tärkeää laittaa aivot narikkaan, ladata akkuja ja vaikka laiskotella rannalla tai riippumatossa hyvän musiikin tai kirjan kera. 

Kesäisille lomailuaktiviteeteille tarjoutuukin erittäin hyvät puitteet muun muassa osakunnan kesähuvilalta Koivuniemestä, jonne osakunnan toiminta kesän ajaksi siirtyy. Riippumatossa tai rantatuolissa laiskottelun lisäksi Koivuniemestä löytyy hulppeat puitteet saunomiselle, suppailulle, kalastamiselle, grillailulle ja ylipäätään muiden hämisläisten seurasta nauttimiselle. Kannattaakin seurailla tarkkaan osakunnan tiedotuskanavia, joissa kerrotaan erilaisista kesän aikana Koivuniemessä järjestettävistä tapahtumista.

Hälläpyörän toimitus toivottaa kaikille lämmintä, aurinkoista ja nautinnollista kesän aikaa!

Hämäläisten talossa 12.5.2022.

Olli Narinen