Osakunnalla järjestettyyn kuntavaalipaneeliin osallistui ehdokkaita lähes kaikista Helsingin valtuustossa nykyään toimivista valtuustoryhmistä.

Teksti: Ohto Mäkinen

Tiistaina 25.3. Osakuntabaarissa järjestettiin Juristikerhon perinteinen vaalipaneeli 2023 vuoden edustavaalipaneelin ja 2021 vuoden pormestarivaalipaneelin tapaan. Huhtikuussa pidetään kuntavaalit kaikkialla Suomessa sekä aluevaalit, jotka järjestetään kaikkialla paitsi Helsingissä, joka vastaa itse sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluidensa järjestämisestä. Tällä kertaa paneeli järjestettiin yhteistyössä Hälläpyörän kanssa toimituksen valmistellessa paneelin kysymykset ja lehden toisen päätoimittajan Jenni Nyblomin toimiessa paneelin juontajana.

Ensin kuitenkin lyhyet esittelyt paneelisteista:

Emil Aarnio (vihreät): taloustieteen maisteriopiskelija, HYY:n hallituksen vpj, ehdolla suojellakseen lähiluontoa, kehittääkseen julkista liikennettä, ja puolustaakseen koulutusta

Otto Meri (kokoomus): OTT, asianajaja, oikeistolaisin ehdokas vaalikoneen mukaan, urbaanin metropolikaupungin kannattaja

Miina-Maija Simonen (keskusta): sähkötekniikan DI, HOTin aktiivinen tanssija, ehdolla sillä yhteiskunta kaipaa vähemmän vastakkainasettelua ja oikea vastaus keskivaiheilta

Janna Rantanen (perussuomalaiset): juristi Turusta, ministerin erityisavustaja, palveluiden puolustaminen tärkeää

Etta Melander (SDP): kulttuurituottaja, HYY järjestöaktiivi, sdp, tavoitteena rakentaa kestävämpää Helsinkiä, jossa tilaa olla oma itsensä,

Lassi Savolainen (vasemmistoliitto): tietojenkäsittelytiede, SatO, edustajisto ja HYY talousjohtokunta, tavoiteena tuoda kaupunkipolitiikkaan vaihtoehto hyvinvointipalveluiden leikkaamiselle.

Paneelin kysymykset oli jaettu kolmeen osa-alueeseen: koulutukseen ja hyvinvointiin, liikenteeseen ja palveluihin sekä asumiseen ja rakentamiseen. Panelisteilta kysyttiin avoimia kysymyksiä sekä kyllä/ei kysymyksiä, joiden vastauksia he saivat lisäksi halutessaan perustella. Keskustelu eteni paneelissa suhteellisen yksimielisesti, vaikka painotuseroja syntyikin:

Kaikki ehdokkaat kokivat segregaation eli asuinalueiden eriarvoistumisen huolestuttavaksi ilmiöksi Helsingissä. Segregaation hidastamiseksi on julkisessa keskustelussa ehdotettu painotetuista peruskoululuokista luopumista, sillä painotetuille luokille hakee pääasiassa hyvätuloisten lapsia. Ainoastaan Simonen kuitenkin kannatti painotettujen luokkien poistamista monen muun kannattaessa tietoisuuden lisäämistä ja painotetuille luokille hakemisen helpottamista. Kaikki ehdokkaat kokivat kuitenkin kaavoittamisen ja resurssien lisäämisen kouluille tärkeimmiksi keinoiksi torjua segregaatiota.

Eniten toisistaan eroavia mielipiteitä paneelissa syntyi ehkä HSL:n toiminnan rahoittamiseen liittyen. Koronakriisi romahdutti julkisen liikenteen käyttäjämäärät ja sitä seuranneesta etätyön yleistymisestä johtuen matkustajamäärät ovat jääneet pysyvästi matalammalle tasolle, mikä on aiheuttanut HSL:lle taloudellisia vaikeuksia. Ehdokkailta kysyttiin tulisiko kuntien tukea HSL:ää enemmän, nostaa lippujen hintoja, vai leikata kulkuyhteyksiä.

Aarnio: HSL joutuu investoimaan uusiin liikenneyhteyksiin, mutta kunnat keräävät kasvaneet maanvuokrat, mikä tulisi muuttaa. Lippujen hintoja ei tule nostaa, mutta opiskelija-alennus tulisi korottaa 40% → 50%. 

Meri: Julkista liikennettä ei tule tukea enemmän, vaan käyttäjämäärää tulee pyrkiä nostamaan lisäämällä kaavoitusta asuinrakentamiselle sekä vähentämällä etätyöntekoa aloittamalla kaupungin omista työntekijöistä. 

Simonen: Liput ovat nyt jo liian kalliita, joten se ei ole vaihtoehto. Jotkut linjat vaikuttavat tyhjiltä, joten joidenkin yhteyksien karsimista tulee harkita, mutta tarvittaessa myös kuntien tuen osuutta korottaa. 

Rantanen: Ei haluaisi korottaa kaupunkien tukemaa osuutta, muttei myöskään leikata yhteyksiä, sillä se johtaa autoilun lisääntymiseen. Valitsisi lippujen hintojen noston, mutta pitäisi kiinni nykyisistä alennusryhmistä. 

Melander: Enemmän tukea alueen kunnilta, liikkumisen tukeminen alueelta toiselle luo yhdenvertaisempaa kaupunkia. Vastustaa hintojen nostoa ja yhteyksien leikkaamista.

Savolainen: Kuntien tulisi tukea enemmän. Julkinen liikenne tärkeä tapa, jolla kaupungit pk-seudulla pystyvät tukemaan kuntalaisia ja vähentämään hallituksen leikkausten aiheuttamia haittoja. Yhteyksiä tulee ennemmin parantaa kuin leikata eikä hintoja tule nostaa. 

Toinen keskustelua herättänyt ja opiskelijoille erityisen tärkeä aihe oli opiskelija-asuntojen rakentamisen tukeminen Helsingissä. Nykyhallitus on siirtämässä opiskelijat asumistuelta opintotuen asumislisälle elokuusta 2025 alkaen. Muutos helpottaa ystävän kanssa yhdessä asumista, kun Kelalle ei tarvitse enää toimittaa selvityksiä samaan ruokakuntaan kuulumisesta. Samaan aikaan muutos kuitenkin laskee kuukausittaista enimmäistukea Helsingissä noin sadalla eurolla. Tämän lisäksi hallitus on poistamassa lainatuen myöntämisen opiskelija-asuntojen rakentamiseen. Ehdokkailta kysyttiin, tulisiko kaupungin tulla vastaan ja tukea opiskelija-asuntojen rakentamisessa:

Aarnio: Kaupungin tulee varmistaa riittävä kaavoittaminen ja pohtia, olisiko tyhjiä tiloja, joita voitaisiin muuttaa opiskelija-asunnoiksi.

Meri: Suhtautuu kriittisesti erityisryhmien avustuksille. Pitää soluissa asumista hyvänä asiana ja näkee sen mahdollisesti helpottavan mielenterveyskriisiä.

Simonen: Kaupunki voisi tukea rakentamista kohtuullisissa määrin, sillä asunnoista on selkeästi pulaa. Opintotuki on tällä hetkellä liian lainapainotteinen ja saattaa vaikeuttaa esimerkiksi asuntolainan saamista perhettä perustaessa.

Rantanen: Ei näe opiskelija-asuntojen rakentamisen kuuluvan kaupungin ydintehtäviin, mutta samalla pitää tärkeänä, että opiskelija-asuntoja olisi saatavilla opiskelijoiden kannalta järkevissä sijainneissa.

Melander: Kaupungin pitäisi tukea asumista hyvien kulkuyhteyksien äärellä opiskelijoille fiksuilla sijainneilla. Opiskelijat ovat tärkeä tekijä keskustan elävöittämiseen ja lisäävät vetovoimaa – Helsinki ei olisi sama kaupunki ilman opiskelijoita.

Savolainen: Kaupungin pitäisi tukea, sillä asuntoja ei riitä kaikille ja niitä pitäisi olla saatavilla, opiskelee sitten keskustassa tai Myllypurossa. Julkisen likenteen tukeminen on kuitenkin tärkein keino millä kaupunki voi tukea.

Lopuksi siirryttiin yleisökysymyksiin joista ensimmäinen kohdistui erityisesti Merelle, joka halusi muista poiketen vähentää lähiluonnon määrää Helsingissä. Meri argumentoi jokaisen luontoalueen Helsingissä olevan jonkun lähiluontoa estäen näin kaupungin kehittämisen ja rakentamisen lisäämisen kaupungissa. Muut ehdokkaat korostivat käytännössä yksimielisesti lähiluonnon tärkeyttä ja totesivat sen parantavan mielenterveyttä, puiden laskevan lämpötilaa ja tuovan tärkeitä varjoja ilmastonmuutoksen edetessä. Monet myös kokivat Meren nostaman kaavoittamisen lisäämisen tärkeäksi aiheeksi, mutta korostivat sen onnistuvat lähiluonnosta leikkaamattakin.

Vaalipaneeli päättyi yhteiskuvan ottamiseen ja ilta jatkui HOTin järjestämän teeillan merkeissä. Ilahduttavasti useampi ehdokas tuli myös teeiltaan paikalle vastaamaan osakuntalaisten kysymyksiin. Toivottavasti mahdollisimman moni osakuntalainen aktivoituu äänestämään huhtikuun vaaleissa – meitä kaikkia tarvitaan muistuttamaan ehdokkaita siitä, että erityisesti opiskelijoille tärkeistä mielenterveyspalveluista, julkisesta liikenteestä sekä riittävästä asuinrakentamisesta tulee pitää huolta.